Pörssiyhtiöiltä voi odottaa pirteää tuloskasvua tänä vuonna. Syitä on kolme.
Kuluvalla viikolla saatiin sekä myönteisiä että huolestuttavia tietoja talouksien elpymisestä koronakriisistä. Yhdysvalloissa yksityisen sektorin työpaikkojen määrä laski yllättäen Yhdysvalloissa joulukuussa. Yksityisen sektorin työpaikkoja oli joulukuun lopussa 132 000 vähemmän kuin kuukausi aiemmin. Työpaikkojen määrä laski ensimmäisen kerran sitten viime huhtikuun.
Positiivinen suhdanneyllätys tuli sen sijaan Suomesta, kun teollisuuden uusien tilausten arvo oli vuoden 2020 marraskuussa 9,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-marraskuun aikana tilaukset laskivat 11,0 prosenttia edellisvuodesta.
Nordean päästrategi Antti Saari arvioi, että elpyvän talouden myötä myös yritysten tulokset ovat kääntymässä kasvuun odotuksiakin enemmän tänä vuonna.
”Pidämme yhä todennäköisenä, että yritykset yltävät odotuksia parempaan tuloskuntoon tänä ja ensi vuonna. Näin yleensä käy kriisien jälkeen, vaikka tyypillisinä vuosina tilanne onkin päinvastainen. Esimerkiksi finanssikriisin synkimpinä hetkinä amerikkalaisyhtiöiden tuloksia aliarvioitiin karkeasti 10 prosentilla. Pidämme tätä hyvänä ohjenuorana myös tämän ja ensi vuoden tulosten osalta”, Saari toteaa Nordean viikkokatsauksessa.
Mikä sitten nostaa yritysten tuloksia?
Saaren mukaan siihen on kolme syytä. Ensimmäinen syy on se, että kysyntä todennäköisesti ylittää odotukset, kunhan riittävä rokotekattavuus saavutetaan. Se vauhdittaa Saaren mukaan liikevaihtojen kasvua odotuksia rivakammaksi.
Toinen syy on se, että yritysten kriisin keskellä tekemät kustannussäästöt jäävät osittain odotettua pysyvämmiksi. Kolmas syy on se, että yritysten liiketoiminnan vipuvaikutus voimistaa tätä vaikutusta, koska vain osa kustannuksista kasvaa kysynnän kasvun myötä.
Osakkeiden arvostuskertoimet ovat nousseet rajusti osakemarkkinoiden elpyessä. Saaren mukaan se ei kuitenkaan ole este hyville tuotoille, koska korkomarkkinoilla tuotto on yhä heikko.
”Osakemarkkinoiden arvostus etenkin Yhdysvalloissa näyttää tällä hetkellä melko kireältä. Itse asiassa se ei ole koskaan IT-kuplaa lukuun ottamatta ollut näin kireä. Nykytilanne poikkeaa kuitenkin kuplasta oleellisesti. Tuolloin nimittäin osakkeille oli tarjolla hyvä, selvästi matalamman riskin vaihtoehto eli valtionlainat, joista oli vieläpä lupa odottaa kohtalaisen hyvää tuottoa.”
Nordea uskoo kuitenkin, että valtionlainojen korot nousevat tänä vuonna jonkin verran, ja samalla osakkeiden arvostus maltillistuu.
”Tulosten kasvaessa reilut 20 % osakemarkkinoiden tuotot voivat silti päätyä yli kymmenen prosenttia plussalle. Yllä kuvattu kehityskulku on melko tyypillinen taantumavuosien jälkeen”, Saari kertoo.
Suurin riski sijoittajalle on tällä hetkellä se, että ilmiselviä huolenaiheita ei oikein ole näköpiirissä, Saari arvioi.
”Tämän seurauksena voi herkästi käydä niin, että sitten, kun huolenaiheita ilmestyy, kurssit nytkähtävät tavallista reilummin alaspäin. Tämä nähtiin esimerkiksi viime syksynä korona- ja politiikkahuolten noustua jälleen pintaan tai vuosina 2018 ja 2019 USA:n ja Kiinan välisen kauppanahistelun yhteydessä.”
Nordea suosittelee tällä hetkellä peruspainoa osakealueiden välille. Elpymisen edetessä suhdanneherkät toimialat alkavat ottaa vetovastuuta pörssien noususta ja se hyödyttää osakealueita melko laajasti.
