Finanssivalvonta kertoo tiedotteessaan, että se on on vuonna 2020 suorittanut kaksi teema-arviota rahastojen likviditeetinhallinnasta. Molemmat teema-arviot olivat osa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) koordinoimia yhteiseurooppalaisia valvontatoimenpiteitä.
Teema-arvioiden havaintona oli, että sijoitusrahastojen likviditeetinhallinnassa on vielä kehitettävää.
Sijoitusrahaston likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että rahaston sijoitusten muuttaminen käteiseksi ei onnistu suunnitellussa ajassa eikä toivottuun hintaan. Riskin toteutumisesta voi olla pahimmassa tapauksessa seurauksena se, että rahaston sijoituksia joudutaan realisoimaan epäsuotuisassa markkinatilanteessa.
Likviditeettiriski syntyy esimerkiksi poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, jolloin arvopaperin likviditeetti romahtaa. Arvopaperilla ei joko käydä aktiivisesti kauppaa tai sen osto- ja myyntinoteerausten välinen
ero eli spreadi on suuri. Rahasto-osuuksien lunastus saattaa käydä siinä tilanteessa vaikeaksi tai se kestää tavallista pidempään.
Rahastojen likviditeetinhallinnan tavoitteena on varmistaa, että rahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö pystyy rahasto-osuudenomistajan vaatimuksesta lunastamaan sijoitusrahaston rahasto-osuudet rahaston sääntöjen edellyttämällä tavalla. Tämän velvollisuuden täyttämiseksi rahastoyhtiöiden on tunnistettava, mitattava, seurattava ja hallittava sijoitusrahaston likviditeettiriskiä.
Finanssivalvonta toteutti teema-arvion kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa se pyysi tietoja kaikilta 23 suomalaiselta rahastoyhtiöltä ja niiden hoitamasta 536 sijoitusrahastosta. Teema-arvion toiseen vaiheeseen Finanssivalvonta valitsi riskiperusteisesti seitsemän rahastoyhtiötä ja niiden hoitamat 16 sijoitusrahastoa, jotka sijoittivat varansa pääosin joko matalan luottoluokituksen yrityslainoihin (high yield) tai korkean luottoluokituksen yrityslainoihin (investment grade).
Finanssivalvonta ei pystynyt kaikkien rahastoyhtiöiden osalta varmistumaan, että sijoitusrahastojen likviditeettiriskistä raportoidaan säännöllisesti toimivalle johdolle ja hallitukselle tai että likviditeettiriskin jatkuvan valvonnan menettelyt ja tekniikat ovat kaikilta osin riittävät.
LIsäksi Finanssivalvonta ei pystynyt varmistumaan siitä, että likviditeettiriskille olisi määritetty seurattavat riskirajat tai että likviditeettianalyyseissä käytettävien tietojen luotettavuutta ja ajantasaisuutta arvioitaisiin jatkuvasti. Varmistusta ei saatu myöskään siihen, että ennen sijoittamista tehtävät likviditeettianalyysit ja -ennusteet olisivat asianmukaisesti dokumentoitu.
Toinen teema-arvio perustui Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) toukokuussa 2020 ESMAlle antamaan suositukseen tarkastella yrityslainoihin sijoittavien sijoitusrahastojen ja kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen valmiutta vastata mahdollisiin suuriin lunastuksiin ja/tai arvonmäärityshaasteisiin. Finanssivalvonta lähetti tietopyynnön yhteensä seitsemälle toimijalle, jotka olivat joko rahastoyhtiöitä tai vaihtoehtorahastojen hoitajia ja tarkasteli valvontahankkeen yhteydessä yhteensä 13 rahastoa.
Finanssivalvonta havaitsi, että Yrityslainarahastot säilyttivät salkkujen rakenteet ja likviditeetin samankaltaisena läpi koronakriisin huolimatta suurehkoista lunastuksista talven 2020 aikana.
Kiinteistörahastoja hoitavat vaihtoehtorahastojen hoitajat eivät käyttäneet likviditeetinhallintavälineitä, mutta tekivät likviditeetinhallintaprosesseihin muutoksia esimerkiksi lisäämällä käteisen määrää, ottamalla käyttöön tilapäisen lainalimiitin ja päivittämällä stressitestien skenaarioita.
Suurin haaste kevään 2020 koronakriisin aikana sekä yrityslainarahastoille että kiinteistörahastoille oli kuitenkin sijoituskohteiden arvonmäärityksen poikkeuksellisen suuri epävarmuus, Finanssivalvonta toteaa.
Finanssivalvonta on tehnyt havaintoja, jotka edellyttävät toimenpiteitä yhtiöiltä. Finanssivalvonta tulee seuraamaan yhtiöiden jatkotoimenpiteitä sijoitusrahastojen likviditeetinhallinnan parantamiseen.
ESMA koosti kansallisten arvopaperimarkkinavalvojien toimittamista vastauksista englannin kielisen loppuraportin, joka on julkaistu 24.3.2021.
