Sijoituskirjailija Heikki Keskivälin laskelmat osoittavat havainnollisen raa’asti, kuinka osakkeiden korkea arvostustaso altistaa suurille sijoitustappioille.
Historia ei ole tae tulevasta, mutta osakemarkkinoiden toteutuneiden tuottojen tarkastelu voi silti olla opettavaista. Osakemarkkinat ovat erityisesti Yhdysvalloissa kokeneet historiallisesti poikkeuksellisen pitkän, yli kymmenen vuoden nousuputken.
Syitä osakkeiden nousuun on lukuisia, kuten löysä rahapolitiikka, yritysten tuloskehityksen pitkään jatkunut nousu ja yleinen koko makrotalouden noususuhdanne – hetkellistä koronakriisiä lukuun ottamatta.
Samalla kuitenkin osakemarkkinat ovat nousseet niin rajusti, että osakkeiden arvostuskertoimet ovat kohonneet poikkeuksellisen korkealle.
Osakemarkkinoiden korkea arvostustaso on väistämättä riski.
Sen osoittaa sijoituskirjailija Heikki Keskiväli paljonpuhuvilla laskelmillaan. Keskiväli julkisti laskelmansa Twitterissä.
Keskiväli laati laskelman siitä, kuinka suuri on suurin mahdollinen tuleva sijoitustappio tiettynä päivänä tehdylle sijoitukselle. Laskelmassa tarkastelu alkaa tammikuun 4. päivästä 1988. Laskuharjoituksessa tehdään siis kuvitteellisia kertasijoituksia jokaisena päivänä tuosta ajankohdasta lähtien, joista kustakin lasketaan tuleva maksimaalinen tappio. Keskiväli laskee siis kullekin sijoituspäivälle pahimman vaihtoehdon tilanteen, eli suurimman mahdollisen tappion.
1/?
— Heikki Keskiväli (@hkeskiva) June 19, 2021
Before I invest, I have a bad habit of thinking “I’ll do it once the market draws down X percent” – it feels psychologically safer.
However, what do the historical statistics tell us about the DRAWDOWN ODDS?
Best enjoyed with a hot cup of ?
Tuotto tai tappio sisältää sekä kurssimuutoksen että osingot. Sijoituskohteena on USA:n S&P 500 -osakeindeksi. Laskelmassa siis oletetaan, että osingot uudelleeninvestoidaan.
Esimerkiksi elokuun 31.päivänä vuonna 2000 tehty sijoitus olisi johtanut maksimissaan 48 prosentin tappioon. Tuolloin osakemarkkinoilla oli teknologiakupla, joka sitten johti rajuun kurssiromahdukseen.
Sen sijaan sijoitus maaliskuun 9. päivänä 2009 olisi johtanut pienimmilläänkin positiiviseen +6,4 prosentin tuottoon. Vuonna 2009 osakemarkkinat olivat jo romahtaneet finanssikriisin vuoksi rajusti, joten silloin tehty sijoitus ei missään oloissa kääntynyt tappiolliseksi.
Keskiväli laskee, että sijoituksen aloittaminen jonakin valitun ajanjakson satunnaisena päivänä johtaa keskimäärin jossain vaiheessa 16 prosentin tappioihin.
Mielenkiintoisinta Keskivälin laskuharjoituksessa on kuitenkin suurimman tappion riippuvuus osakemarkkinan arvostuskertoimesta.
Sijoituskirjailija ottaa tarkasteluun mukaan suhdanneriippumattoman P/E-kertoimen eli Shillerin P/E:n. Siinä osakkeen hinta on suhteutettuna usean vuoden keskimääräiseen osakekohtaiseen tulokseen, ei yksittäisen vuoden tulokseen. Shillerin P/E eliminoi suhdannevaihteluiden vaikutuksen osakkeen – tai tässä tapauksessa koko indeksin – arvostustasoon.
Keskiväli laskee, mikä on suurin keskimääräinen S&P 500 -indeksin tappio eri Shillerin P/E-kertoimella lasketuilla arvostuskertoimilla.
Osoittautuu, että indeksin arvostustason ollessa korkea, on suurien sijoitustuottojen riski myös suurin. Alla oleva kuvaaja osoittaa tämän. Jos osakeindeksin CAPE eli suhdanneriippumaton P/E on yli 37x, kuten se on tällä hetkellä, on suurin tappio keskimäärin peräti 39 prosenttia. Sen sijaan arvostuskertoimen ollessa alle 15x, jää keskimääräinen suurin tappio vain kolmeen prosenttiin.
Johtopäätös on siis selvä: kun osakeindeksin arvostustaso on korkea, on olemassa suurempi riski isoille tappioille. Alhaisen arvostustason tilanteessa taas riski isoille tappioille on hyvin pieni.
Keskiväli muistuttaa, että tässä on kyse todennäköisyyksistä, ei varmuudesta. Kuitenkin sijoituskirjailija kertoo olevansa tässä osakemarkkinoiden korkeassa hinnoittelussa varovainen.
Korkea osakkeiden arvostustaso tuo mukanaan suuremman riskin mittavista sijoitustappioista.
