Makrotalous

ETLA: Suomi menettää nopeasti asemiaan tutkimuksessa ja kehitystyössä

Suomi jäänyt tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa kauas kilpailijamaista. Osaajapula jarruttaa Suomen tutkimus ja kehitysinvestointeja.

Tuoreen Etlan, VTT:n ja konsulttiyhtiö 4Frontin tutkimuksen Yritysten t&k-toiminta ja t&k-investointien kasvattamisen edellytykset-mukaan Suomen panostukset tutkimukseen ja kehittämistoimintaan ovat viime vuosina pienentyneet. Vielä kymmenisen vuotta sitten Suomi oli maailman kärkijoukkoa, kun t&k-satsaukset suhteutettiin talouden kokoon. Nyt kärki on karannut kauas.

ETLA:n mukaan tämä johtuu niin Suomen t&k-panostusten pienenemisestä kuin muiden maiden vastaavien investointien samanaikaisesta kasvusta.

Vuonna 2019 Rinteen ja Marinin hallitukset asettivat tavoitteekseen, että Suomen t&k-panostukset nousevat neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksessa arvioidaan, että yritysten tutkimus- ja kehitysmenojen pitäisi lähes tuplaantua vuoden 2019 tasosta, jotta tavoite saavutettaisiin.

Yrityskyselyn tulosten perusteella neljän prosentin intensiteettitavoite jää näillä näkymin saavuttamatta.

”Suomen tutkimus- ja kehitysmenojen pieneneminen johtuu pitkälti Nokian muutoksista, mutta muidenkaan yritysten t&k-toiminnan kasvu ei ole ollut mittavaa. Suhteessa bkt:hen Suomen t&k-menot ovat laskeneet selvästi 2000-luvun finanssikriisin jälkeen. Onkin huomattava, että kyse ei ole vain yritysten toiminnasta vaan myös Suomen julkiset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat reaalisesti vähentyneet”, toteaa hanketta vetänyt tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Lähde: Yritysten t&k-toiminta ja t&k-investointien kasvattamisen edellytykset, Valtioneuvoston kanslia.

Tulokset osoittavat, että eri maiden tutkimus- ja kehitystoiminta on hyvin riippuvaista kolmen tärkeimmän toimialan toiminnasta. Suomessa kolme tärkeintä t&k-alaa ovat elektroniikkateollisuus, ohjelmistoala ja konepajateollisuus.

Tutkimuksen yhteydessä toteutettu yrityskysely osoittaa, että tutkimus- ja kehitystoiminta on koko ajan alttiina kansainväliselle kilpailulle. Sijaintipaikkana Suomen kovimmat kilpailijamaat ovat Ruotsi, Baltian maat (erityisesti Viro) sekä Saksa.

Tärkeimmiksi sijaintipaikkatekijöiksi nousivat t&k-henkilöstön saatavuus sekä yritysten muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. Tutkimuksen ja kehityksen sijoittuessa ulkomaille painavimmat tekijät olivat henkilöstön kustannukset ja saatavuus sekä t&k-tuet.

Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan tehdä politiikkajohtopäätöksiä siitä, millä keinoin julkinen sektori pystyisi tehokkaimmin lisäämään Suomessa tehtävää innovaatiotoimintaa. Toimenpiteissä tulisi huomioida niin tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääminen ja vaikuttavuus kuin tarvittavan osaamisen määrä ja laatu.

ETLAn mukaan nopein politiikkatoimi koskien saatavuusongelmia on ulkomaalaisten t&k-työntekijöiden työlupien saannin nopeuttaminen ja helpottaminen.

Lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä osaajien saatavuutta pidemmällä aikavälillä.

Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2020 korkean tason teknologianeuvottelukunnan valmistelemaan Suomelle hyvinvointia luova ja kilpailukykyä ohjaava teknologiapolitiikka. Tavoitteen saavuttamiseksi neuvottelukuntaan kutsuttiin jäseniä, jotka edustavat laaja-alaista julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja tutkimuksen osaamista.

Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Siilasmaa on toiminut myös Nokian hallituksen puheenjohtajana. Neuvottelukunta luovutti raporttinsa kuntaministeri Sirpa Paaterolle 1.6.2021.

Neuvottelukunnan mukaan Suomella on aito mahdollisuus hyötyä panostuksista teknologiaan niin taloudellisen menestyksen kuin kansalaisten ja yritysten hyvinvoinnin lähteenä. Suomi voi siten nousta takaisin maailman kilpailukykyisempien valtioiden kärkeen ja johtavaksi mielipidevaikuttajaksi kansainvälisessä teknologiapolitiikassa.

Yhtenä konkreettisena työkaluna neuvottelukunta ehdottaa teknologiapolitiikan laatimista. Lisäksi neuvottelukunta ehdottaa työn eteenpäin vientiin vahvaa koordinaatiota valtioneuvostossa ja tarinapisteisiin perustuvaa seurantamallia julkisella alustalla.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös