Valtiovarainministeriön asettama korkean tason teknologianeuvottelukunta on tehnyt ehdotukset Suomen teknologiapolitiikan suunnaksi 2020-luvulle.
Valtiovarainministeriön asettama korkean tason teknologianeuvottelukunta on tehnyt ehdotukset Suomen teknologiapolitiikan suunnaksi 2020-luvulle.
Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2020 korkean tason teknologianeuvottelukunnan valmistelemaan Suomelle hyvinvointia luova ja kilpailukykyä ohjaava teknologiapolitiikka. Tavoitteen saavuttamiseksi neuvottelukuntaan kutsuttiin jäseniä, jotka edustavat laaja-alaista julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja tutkimuksen osaamista.
Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Siilasmaa on toiminut myös Nokian hallituksen puheenjohtajana. Neuvottelukunta luovutti raporttinsa kuntaministeri Sirpa Paaterolle 1.6.2021.
Neuvottelukunnan mukaan Suomella on aito mahdollisuus hyötyä panostuksista teknologiaan niin taloudellisen menestyksen kuin kansalaisten ja yritysten hyvinvoinnin lähteenä. Suomi voi siten nousta takaisin maailman kilpailukykyisempien valtioiden kärkeen ja johtavaksi mielipidevaikuttajaksi kansainvälisessä teknologiapolitiikassa.
”Suomi voi olla maailman johtava teknologiamaa. Tämä ei kuitenkaan toteudu nykyisellä kehityksellä, vaan tarvitsemme merkittävää kehittämistä ja jopa suunnanmuutosta usealla eri osa-alueella. Suomi tarvitsee päättäväisyyttä palaamiseksi Pohjoismaiseen viiteryhmään,” neuvottelukunnan puheenjohtaja Risto Siilasmaa toteaa.
Siilasmaan mukaan teknologian kehittäminen koko yhteiskunnan hyödyksi edellyttää myös uutta osaamista päätöksenteon pöytiin sekä uutta asennetta.
”Peräänkuulutamme laajaa yhteistä tahtotilaa Suomen nostamiseksi kärkimaiden joukkoon. Tarvitsemme myös tavoitetta tukevia rakenteellisia uudistuksia ja poikkihallinnollista koordinaatiota,” Siilasmaa painottaa.
Tavoitteena tehdä Suomesta maailman kilpailukykyisin valtio ja paras paikka teknologiayrityksille
Neuvottelukunnan raportissa on hahmoteltu päämääräksi, että Suomi on vuonna 2030 maailman menestyksellisin ja tunnetuin teknologian kehittämisestä ja hyödyntämisestä hyvinvointia ammentava maa.
Tavoitteiden toteutumista tukemaan on tunnistettu noin 40 toimenpidettä sekä ehdotettu kolmea työkalua ja kolmea rakenteellista muutosta.
Yhtenä konkreettisena työkaluna neuvottelukunta ehdottaa teknologiapolitiikan laatimista. Lisäksi neuvottelukunta ehdottaa työn eteenpäin vientiin vahvaa koordinaatiota valtioneuvostossa ja tarinapisteisiin perustuvaa seurantamallia julkisella alustalla.
Suomi tarvitsee kunnianhimoisen TKI-tavoitteen, joka voidaan saavuttaa toimintaympäristön kehittämisellä ja kansainvälisten yritysten saamisella Suomeen, neuvottelukunta katsoo. Käytännössä tämä tarkoittaa etenkin konkreettisia toimia TKI-tavoitteen saavuttamiseksi.
Neuvottelukunnan mukaan Keskeistä on yritysten tuotekehitysinvestointien vivuttaminen julkisella rahalla, pitkäjänteinen tutkimusrahoitus sekä yhteistyöhön ja ekosysteemeihin kannustava rahoitus. Tämä tarkoittaa myös vaatimusta paremmasta teknologian vaikutusten ennakoinnista teknologianeutraalin ja innovaatiomyönteisen lainsäädännön varmistamiseksi sekä mahdollistavaa toimintakulttuuria hallinnossa.
”Neuvottelukunnan työ vahvistaa viestiä siitä, että meidän on rakennettava pitkäjänteisesti ennakoivaa ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä yrityksille sekä vahvistettava innovaatiotoiminnan panoksia,” kommentoi elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Suomesta teknologia-alan koulutuksen, tutkimuksen ja osaajien keskittymä
Lyhyellä aikavälillä ulkomaisten osaajien houkuttelu on ratkaisevan tärkeää teknologia-alalle, neuvottelukunta arvioi.
Suomessa tulee siten panostaa etenkin työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kasvun ja prosessien nopeuttamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen prosesseissa. Lisäksi Suomen tulisi myös hyödyntää etätyön mahdollisuuksia kilpailuvalttina.
Myös tutkimusten tason nosto korkeakoulujen profilointia lisäämällä on tarpeen. Tarpeellista on lisätä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä tutkimuksen kaupallistamiseksi. Suomen tulisi luoda vahva teknologiaprofiili ja strateginen ote teknologia-alan kumppanuuksiin.
Neuvottelukunta kiirehtii myös julkisten palveluiden automaatiota, jolloin voidaan sekä parantaa julkisia palveluita ihmisten hyvinvointia että yritysten elinvoimaa. Samalla vahvistetaan julkisen sektorin tuottavuutta.
”Kiitän neuvottelukuntaa ja kaikkia raportin työstämiseen panoksensa antaneita vahvasta ja uraauurtavasta työstä. Pidän erittäin tärkeänä, että hyödynnämme teknologian mahdollisuudet laajasti yhteiskunnan hyväksi ja julkinen sektori toimii edelläkävijänä uusien teknologioiden soveltamisessa omassa työssään. Saumattomat ja yhteentoimivat palvelut edellyttävät sektorirajat ylittävää tiedon hyödyntämistä ja automaatiota,” kuntaministeri Sirpa Paatero toteaa.
Neuvottelukunnan mukaan Suomen tulee panostaa teknologisten edelläkävijäratkaisujen kehittämiseen muun muassa vähähiilitiekarttojen ja kiertotalousstrategian mukaisesti. Suomi voisi vauhdittaa ilmasto- ja kiertotalousratkaisut mahdollistavan tietopohjan, dataratkaisuiden ja toimintamallien kehittämistä.
Useimmat esitetyistä toimista on ehdotettu eteenpäin vietäväksi jo tällä hallituskaudella, vaikkakin toimenpiteitä on kuitenkin pohdittu Suomen suunnan kääntämiseksi ennen kaikkea 2030-luvun näkökulmasta.
Neuvottelukunnan toimikausi jatkuu 31.12.2023 asti.
Lue myös tämä: Suomen kilpailukyky heikkenee – tietää haasteita viennille
