Makrotalous

Ennuste: Suomen kilpailukyky heikkenee – tietää haasteita viennille

Suomen kustannuskilpailukyky koheni hieman kilpailijamaihin verrattuna koronakriisissä vuonna 2020, mutta se oli väliaikaista, arvioi Etla.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoreen ennusteen mukaan Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee kuluvana vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna edelleen yhden prosentin.

ETLAn mukaan tuottavuuskehitys vahvisti Suomen kustannuskilpailukykyä aina vuoteen 2007 asti, minkä jälkeen vaikutus on ollut kilpailukykyä heikentävä. Se kertoo selvästi hidastuneesta tuottavuuskehityksestä. 

Kustannuskilpailukyvyn mittarina käytetään yleensä suhteellisia nimellisiä yksikkötyökustannuksia. Etlan tutkijan Ville Kaitilan mukaan tuntipalkkojen vaikutus oli neutraali vuoteen 2007 asti, minkä jälkeen sekin alkoi heikentää kilpailukykyä.

”Tältä osin kehitys kääntyi vuonna 2013, mutta vuosien 2007–2012 yleiskehitys oli Suomessa ongelmallinen, kun sekä tuottavuus- että palkkakehitys heikensivät kilpailukykyä”, Kaitila toteaa.

Suomen kustannuskilpailukyky parani laskelmien mukaan 0,7 prosenttia vuonna 2020 verrattuna kilpailijamaihin, mutta se heikkenee kuluvana vuonna kolme prosenttia ja vuonna 2022 edelleen yhden prosentin.

Heikkeneminen johtuu tuntityövoimakustannusten – sekä palkkojen että sosiaaliturvamaksujen – noususta edellisvuodesta verrattuna kehitykseen muissa maissa. Suomen parempi tuottavuuskehitys vuonna 2021 ei pysty kumoamaan työvoimakustannusten suhteellista nousua.

Etlan mukaan tuotannon kustannuskilpailukyvyn merkitys Suomen tavaraviennin kehitykseen on olennainen, yhdessä vientimarkkinoiden kehityksen kanssa. Parempi kustannuskilpailukyky edistää Suomen vientiä, kuten vientimarkkinoiden kasvukin. Erityisen hyvä tai huono kilpailukyky korjautuu jossain vaiheessa kohti tasapainotasoaan, kunhan työmarkkinat ja muut markkinat toimivat edes kohtuullisesti.

Suomen kustannuskilpailukyky on Etlan mukaan myötäsyklinen, eli se on vahvistunut silloin, kun vientimarkkinat ovat kasvaneet nopeammin. Tämä voi johtua muun muassa kilpailijamaita jäykemmästä palkanasetannasta, joka ei pysy nopeasti heilahtelevan ja myötäsyklisen tuottavuuskehityksen tahdissa. Kilpailukyvyn suurempi heilahtelu voi luoda epävarmuutta ja vaikuttaa negatiivisesti investointeihin, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua.

Suomessa olisikin hyvä kehittää lisää joustomekanismeja äkillisesti muuttuvien suhdannetilanteiden varalle, Kaitila pohtii.

”Kuten muun muassa viime vuoden koronakriisissä huomattiin, suhdannetilanne voi myös vaihdella huomattavasti eri toimialojen välillä. Siten joustojenkin tarve vaihtelee ajassa eri tavoin eri toimialoilla.”

Vaikka kilpailukyvyn myötäsyklisyys voi kärjistää Suomen viennin suhdannekehitystä, se voi tasata yksityisen kulutuksen ja siten kotimaisten suhdanteiden kehitystä. Lisäksi myötäsyklisyys voi olla eriasteista nousu- ja laskusuhdanteissa, koska palkat ovat jäykkiä alaspäin.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös