Kesämökki saattaa osoittautua jopa kymmenien tuhansien eurojen rahareiäksi

Ostettu huonokuntoinen kesämökki saattaa käydä rankasti kukkaron päälle. Asiantuntija kertoo, mitkä asiat kannattaa varmistaa ennen mökkikauppaa.
saaristo mökki kesämökki Suomi luonto kallio saaristo mökki kesämökki Suomi luonto kallio

Erityisesti kasvukeskusten läheisyydessä kesämökit käyvät kuin kuumille kiville. Huonokuntoinen kesämökki voi kuitenkin yllättää osaavankin ostajan, ja tuoda jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen korjauskustannukset.

Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Jari Harju neuvoo, kuinka välttää suurimmat virheet.

”Kesämökkiä ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti mökin alapohjan rakenteeseen, vesikatteen kuntoon sekä rakenteiden ikään. Myös mökin yleisilme kertoo usein siitä, kuinka hyvin mökkiä on hoidettu”, kertoo Harju.

Coinmotion​ / ​SalkunRakentaja
​yhteistyötarjous

Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa.​ ​Käyttämällä​ ​alennuskoodia​ ​SRFI17X,​ ​saat​ ​1%:n treidauskulut​ ​ensimmäiselle​ ​kuukaudelle​ ​(50%​ ​alennus).

Suuria kustannuksia syntyy tyypillisesti eläinten kuten minkkien ja näätien aiheuttamista vahingoista sekä vesivahingoista. Harjun mukaan esimerkiksi minkin sotkemien rakenteiden korjaaminen tai vesikatteen uusiminen voi maksaa jopa kaksikymmentä tuhatta euroa.

Harjun mukaan lähes kaikki rakenteet vaativat huoltoa elinkaarensa aikana.

”Esimerkiksi bitumikermikatto tulee uusia noin 35 vuoden välein, puiset ikkunakarmit huoltaa, maalata ja tiivisteet uusia 3-12 vuoden välein sekä räystäskourut ja syöksytorvet puhdistaa huolellisesti joka syksy.”

Harju huomauttaa myös, että mökin alapohjarakenteeseen ja korkeusasemaan kannattaa aina kiinnittää huomiota. Näihin liittyen saattaa edessä olla ikäviä ja kalliita yllätyksiä, jos kauppojen jälkeen paljastuu esimerkiksi maanvarainen alapohjalaatta ilman alapuolista lämmöneristystä.

Keskuskauppakamarin auktorisoiman kiinteistöarvioija Lauri Pasasen mukaan mökin kuntoa arvioitaessa on oltava tarkkana käytännöllisyyden kanssa. Pasasen mukaan toisinaan ostajilta unohtuu tarkastaa perusasioita, kuten vuotaako katto ja onko salaojitukset kunnossa. Ne ovat asiat, jotka hän tarkastaa ensimmäisenä mökin kuntoa arvioidessa.

”Mikäli katto on päässyt vuotamaan, sen kyllä haistaa jo sisään astuessa. Tällaisia asioita ei välttämättä muisteta huomioida, jos huomio kiinnittyy kokonaan johonkin tyylikkääseen yksityiskohtaan mökissä,” Pasanen kertoo.

Vanha mökki ei välttämättä ole rahareikä.

Mikäli vanhassa mökissä ei ole hometta tai lahoa, usein se kannattaa korjata, kertoo rakennusinsinööri Ville Forsström Tekniikan Maailman haastattelussa. Hänen mielestä vanha mökki on purkukuntoinen, jos vaikkapa sen katto vuotaa siten, että mökin rakenteet ovat vaurioituneet.

Forsströmin mukaan hirsimökki on helpoin korjattava, koska hirsimökiltä edellytetään muita mökkejä vähemmän eristeitä, ja hirsimökin sallittu energialuku saa olla heikompi kuin lautarakenteisessa mökissä. Hirsi on hyväkuntoisena laadukas ja hengittävä materiaali.

Ennen kesämökin ostamista on mahdollista pyytää avuksi asiantuntija, joka osaa auttaa mökin kunnon arvioinnissa. Mökin kuntoon liittyviä selvityksiä tekevät muun muassa Keskuskauppakamarin hyväksymät tavarantarkastajat.

”Huonokuntoiseksi paljastuneen mökin kunnostus voi maksaa helposti useita kymmeniä tuhansia euroja. Asiantuntija osaa paitsi auttaa vaurioiden löytämisessä, myös antaa suuntaa antavia arvioita mahdollisista korjauskustannuksista”, huomauttaa Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Edellinen artikkeli
Risto Siilasmaa enkelisijoittaja yrittäjä

Risto Siilasmaa: Rakenteellisilla uudistuksilla Suomi voi nousta maailman johtavaksi teknologiamaaksi

Seuraava artikkeli
Janet Yellen valtiovarainministeri USA

G7-maiden historiallinen esitys yritysveron 15 prosentin minimitasosta – Suomen hyödyt vielä epäselvät