Koronavuonna eläkkeelle jäätiin aiempia vuosia myöhemmin, keskimäärin 61,9-vuotiaana. Vaikka eläkepäätöstä lykättiin, toistuivat asiakkaiden tiedusteluissa samat asiat. Työeläkeyhtiöstä kysytään eniten eläkkeen määrään, eläkeikään ja työsuhteen päättämiseen liittyviä asioita, kertoo eläkeyhtiö Elo tiedotteessaan.
Elon eläkeneuvontapäällikön Satu Saulivaaran mukaan eläkkeet herättävät paljon kysymyksiä. Työeläkeyhtiö Elosta kysytään eniten eläkeikään ja toimeentulon liittyviä kysymyksiä. Elossa eläkeasiakkaita neuvotaan niin sähköisten palvelujen kautta kuin puhelimen välityksellä.
Vuodesta toiseen yksi asia yllättää Saulivaaran.
”Ihmiset eivät ole aina perillä omasta eläkeiästään. Yllättävän moni luulee, että eläkeikä on edelleen kaikilla 65 vuotta. Näin ei ole, vaan jokaisella ikäluokalla on oma eläkeikänsä, joka nousee asteittain ylöspäin”, Saulivaara kertoo.
Saulivaaran mukaan 0ma eläkeikä on kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin, jotta voi suunnitella työuran loppua ja eläkepäiviä harkitusti ja ajan kanssa.
Jokaisella ikäluokalla oma eläkeikä
Saulivaara kannustaa vielä työelämässä olevia ihmisiä perehtymään omaan eläkkeeseen liittyviin asioihin. Jokaisen kuusikymppisen on hyvä tietää, mitä työeläke, kansaneläke ja takuueläke tarkoittavat ja mikä niiden rooli on omassa eläkeaikaisessa toimeentulossa. Lisäksi on hyvä ottaa selvää verotuksen vaikutuksesta eläkkeeseen ja siitä, onko oikeutettu esimerkiksi joihinkin Kelan etuuksiin.
”Näihin kysymyksiin löytyy helposti vastauksia. Eläketurvakeskus, työeläkeyhtiöt ja verohallinto ovat hyviä tiedonlähteitä.”
Jokaisella ikäluokalla on oma eläkeikänsä. Se nousee asteittain ylöspäin, eli nykyisten viisikymppisten eläkeikä on korkeampi kuin tänä vuonna eläkkeelle jäävien.
Vanhuuseläkkeelle voi jäädä täytettyään alimman eläkeiän.
Jos henkilö on syntynyt esimerkiksi vuoden 1957 lokakuussa, voi hän jäädä eläkkeelle 63 vuoden 9 kuukauden iässä eli 1.8.2021 alkaen. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävien eli vuonna 1971 syntyneiden alin eläkeikä on arvion mukaan 65 vuotta 10 kuukautta.
Eläkkeelle ei kuitenkaan ole pakko jäädä heti alimmassa eläkeiässä. Mitä pidempään työelämässä jatkaa, sitä suuremmaksi eläkkeen määrä nousee. Eläkkeelle jäämistä suunnitellessa kannattaa aina pohtia, mikä on oikea eläköitymisen aika juuri omalla kohdalla.
Alin vanhuuseläkeikä nousi vuoden 2020 alusta kolmella kuukaudella. Vuoden 2020 alusta vuonna 1957 syntyneet voivat siirtyä eläkkeelle aikaisintaan 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä. Jos alin eläkeikä tulee täyteen marraskuussa, vanhuuseläke voi alkaa aikaisintaan joulukuussa.
Eläkeiän nouseminen johtuu vuonna 2017 voimaantulleesta eläkeuudistuksesta. Esimerkiksi vuosina 1962-1964 syntyneiden eläkeikä on 65 vuotta. Varsinaista vanhuuseläkeikää ei enää ole, vaan jokaisella ikäluokalla on oma eläkeikä.
Näistä osista eläketoimeentulo koostuu
Eläkeaikainen toimeentulo voi koostua useammasta eläkkeen osasta. Eläkkeen rinnalla henkilö voi olla oikeutettu myös esimerkiksi Kelan asumistukeen.
Työeläke on tärkein tulonlähde suurimmalle osalle eläkeläisistä. Työeläkeyhtiöt keräävät työuran aikaiset eläkemaksut, hoitavat varojen rahastoinnin ja myöntävät sekä maksavat aikanaan eläkkeet. Työeläkkeen maksaa se eläkeyhtiö, joka on vakuuttanut viimeisimmän työn ennen eläkkeelle siirtymistä.
Kansaneläke on eläke, jota saa henkilö, joka ei saa lainkaan työeläkettä tai jonka työeläke on pieni. Kansaneläkkeen saaminen edellyttää kuulumista Suomen sosiaaliturvan piiriin. Kansaneläkkeen maksaa Kela.
Takuueläke on vähimmäiseläke pienituloisille eläkeläisille. Eläkkeensaaja on oikeutettu takuueläkkeeseen, jos kansaneläkkeen ja työeläkkeen taso jää alle laissa määritellyn eläketulorajan. Takuueläkkeen maksaa Kela.
Oman eläkeikänsä voi tarkistaa Elon verkkosivuilta osoitteesta www.elo.fi/elakeika.
