Talouden trendit

Teknologiateollisuuden tilaukset hätyyttelevät jo ennätystasoa

Lähde: Teknologiateollisuus ry.

Vahva vire jatkuu teknologiateollisuudessa, mutta huolena on komponenttipula ja materiaalien hintojen nousu.

Teknologiateollisuuden kysyntä on jatkunut Suomessa vahvana, Teknologiateollisuus ry kertoo tiedotteessaan. Toimialan tilauskertymä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä, ja tarjouspyyntöjen määrässä saavutettiin kesän aikana lähes ennätystaso.

Tiedot perustuvat Teknologiateollisuuden tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.

”Teknologiateollisuus on toipunut hyvin koronakuopasta, joskin tilauksissa ollaan vasta nyt saavuttamassa koronaa edeltävä taso. Ja kuten aina, yritysten väliset erot ovat tälläkin kertaa suuria eivätkä näkymät ole kirkastuneet samalla tavoin kaikilla yrityksillä”, muistuttaa johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä.

Rautaportaan mukaan koronasta johtuvia huolia teollisuudessa ovat juuri nyt erityisesti komponenttipula ja materiaalien hintojen nousu. Epidemiaa ei ole kuitenkaan vielä selätetty, ja tilanne aiheuttaa yleistä epävarmuutta rokotekattavuuden kasvusta huolimatta.

Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa 6 prosenttia suurempi kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja peräti 21 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Vahvasta kysynnästä kertovat myös tarjouspyynnöt, joita mittaava saldoluku oli heinäkuussa +30 eli lähes ennätyskorkea.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 5 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 kesäkuussa.

Myös henkilöstömäärä jatkoi kasvua vuoden toisella vuosineljänneksellä. Alan yritysten palveluksessa Suomessa oli kesäkuun lopussa noin 317 000 henkilöä, mikä on peräti 3 000 enemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kesätyöntekijöitä oli teknologiayrityksissä tänä kesänä noin 16 000.

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola on tyytyväinen, että teknologiateollisuus on selvinnyt tätä myöten koronasta pelättyä paremmin. Suomi on päässyt hyvin globaalin kasvun imuun, mutta ylisuoriutumisesta ei voi vielä puhua.

Hirvolan mukaan vasta koronamyllerryksen jälkeen punnitaan yritysten todellinen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla.

”Suomen talouden vanhat haasteet eivät ole tällä kasvupyrähdyksellä poistuneet. Ennusteiden mukaan Suomessa palataan hitaan kasvun aikaan pandemian jälkeen. Tämänhetkinen hyvä tilanne ei saa sumentaa silmiä ja luoda harhaa siitä, että asiat ratkeavat itsestään. Myös yritysten väliset erot ovat suuria, mikä korostaa paikallisen sopimisen ja yrityskohtaisten ratkaisujen välttämättömyyttä”, Hirvola tähdentää.

Syksyn budjettiriihestä tarvitaan Hirvolan mukaan vihdoin päätöksiä esimerkiksi työttömyysturvan uudistamisesta, työperäisen maahanmuuton helpottamisesta ja paikallisen sopimisen esteiden poistamisesta.

”Suomi pärjää vain osaamisella. Hyvä koulutustaso ja digitaaliset valmiudet ovat auttaneet myös koronan keskellä. Esimerkiksi tki-rahoituksen kasvattamisesta on yhteiskunnassa laaja konsensus, joten nyt on ryhdyttävä tuumasta toimeen. Samaten tulee laajentaa nykyistä T&K-verokannustinta, sillä se on tehokas ja maailmalla yleisesti käytetty keino yritysten kehitystoiminnan vauhdittamiseksi. Näitä päätöksiä tarvitaan, jotta Suomi pystyy hyödyntämään vahvuutensa ja kaiken potentiaalin digivihreästä kasvusta”, Hirvola painottaa.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle muistuttaa työmarkkinoiden keskeisestä roolista talouskasvulle.

”Suomi on kulkenut finanssikriisin jälkeen pitkän tien kuroakseen kiinni kilpailukyvyn takamatkaa. Tulevina vuosina on syytä erityiseen varovaisuuteen. Suurimmat kilpailukykyyn liittyvät virheet on Suomessa tehty yleensä silloin, kun kaikki näyttää olevan erityisen hyvin”, Helle muistuttaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös