Makrotalous

IMF: Polku varhaiseläkkeelle tulee sulkea työllisyyden parantamiseksi

Kansainvälinen valuuttarahasto suosittelee Suomea ratkaisemaan väestökehityksen haasteita.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Suomessa vieraileva asiantuntijaryhmä on luovuttanut viranomaisille lausuntonsa Suomen talouden tilasta ja rahoitussektorin vakaudesta.

IMF:n asiantuntijat kävivät suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa keskusteluja.

IMF kiittelee Suomen ripeää toimintaa koronakriisissä.

Vuonna 2020 Suomen talouskasvun supistuminen oli Euroopan maiden pienimpiä pandemian rajoitusstrategian onnistumisen ja nopeiden politiikkatoimien ansiosta, IMF kiittelee. Suomen talous on elpynyt tänä vuonna voimakkaasti ja saanut vauhtia kotimaisen kysynnän kohenemisesta.

Elpymisen odotetaan jatkuvan ensi vuonna, mutta pandemian kehitykseen liittyy kuitenkin edelleen riskejä, IMF muistuttaa.

Suomen hallituksen finanssipoliittiset toimet pandemian vaikutusten torjumiseksi ovat olleet IMF:n näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisia. Finanssipolitiikan viritys vuonna 2022 tukee edelleen talouden elpymistä tarkoituksenmukaisesti.

Suomen julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen jää keskipitkällä aikavälillä noin prosentin verran suuremmaksi kuin ennen pandemiaa. IMF:n mukaan tämä johtuu pitkälti harkinnanvaraisten menojen lisääntymisestä, joten julkinen velka kääntyy kasvuun.

Suomen täytyy kuitenkin tulevaisuutta silmällä pitäen kasvattaa puskureita, IMF muistuttaa.

Väestönkehityksen haasteiden ja väestön ikääntymiseen liittyvien menojen nousupaineiden vuoksi julkinen velka olisi kuitenkin käännettävä laskuun julkisen talouden puskurien kasvattamiseksi. Vaikka hallituksen toimet työllisyyden ja kasvun vahvistamiseksi tukevat julkista taloutta, ne eivät saa aikaan riittäviä julkisen talouden säästöjä, IMF muistuttaa. Tästä johtuen julkinen velka ei vähene keskipitkällä aikavälillä.

Työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan lisätoimia, joilla asteittain suljetaan polku varhaiseläkkeelle, IMF esittää. Lisäksi työttömyysetuuksia olisi kohdennettava paremmin.

Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja on Suomessa tällä hetkellä 61 vuotta. Osittaisen vanhuuseläkkeen ikäraja tulee kuitenkin nousemaan. Vuonna 1964 syntyneillä ikäraja on 62 vuotta, mutta 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ikäraja on kolme vuotta ennen omaa vanhuuseläkkeen alaikärajaa.

IMF:n mukaan verokannan laajentaminen ja julkisten menojen tehostaminen menoarvioinnin kautta voivat saada aikaan julkisen talouden säästöjä ja auttaa Suomea saavuttamaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa.

Palaaminen menokehyksiin osana julkisen talouden keskipitkän aikavälin sopeuttamista parantaisi finanssipolitiikan uskottavuutta, IMF toteaa.

IMF:n mielestä Suomen rahoitussektori oli hyvin pääomitettu ja sen toiminta oli kannattavaa pandemian alkaessa. Poliittiset toimet ovat vahvistaneet sektorin kestävyyttä pandemian aikana.

Rahoitussektorin koko ja keskittyneisyys sekä kotitalouksien velkaantuneisuuden nousu lisäävät kuitenkin tarvetta kasvattaa pankkien pääomapuskureita uudelleen ja vahvistaa makrovakausvälineistöä uusilla lainanottajiin kohdistuvilla toimenpiteillä.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2021 syyskuussa 17 000 enemmän kuin vuosi sitten. 15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli syyskuussa 71,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 71,3 prosenttia. 

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös