Indikaattorit

Talousjohtajat eivät usko kiihtyvään inflaatioon

Inflaatio herättää kasvavaa huolta markkinoilla. Syytä huoleen ei ole, mikäli on luottaminen suuryritysten talousjohtajiin.

Suomalaisten talousjohtajien luottamus on palautunut kevään yltiöoptimismista normaalimmalle tasolle, ja yritysten riskinottohalukkuus on hieman laskenut. Tämä selviää Deloitten puolivuosittaisesta eurooppalaisille talousjohtajille toteuttamasta kyselystä.

Neljättätoista kertaa toteutettuun tutkimukseen osallistui 1330 talousjohtajaa 17 Euroopan maasta.

Suomalaisista yrityksistä kolme neljästä suunnittelee palkkaavansa enemmän työvoimaa, eurooppalaisista yrityksistä vain puolet.

Yritykset ovat Suomessa muita eurooppalaisia yrityksiä kunnianhimoisempia hiilipäästöjen hillitsemisessä. Kolme neljästä suomalaisesta talousjohtajasta uskoo yrityksensä saavuttavan omat hiilipäästötavoitteet vuoteen 2030 mennessä.

Suomalaisten talousjohtajien luottamus tulevaisuuteen on hieman laskenut kevään huippulukemista, mutta optimismi on edelleen korkealla. Suomalaisista suuryritysten talousjohtajista 46 prosenttia näkee lähitulevaisuuden näkymät positiivisina. Tästä huolimatta liiketoimintaan heijastuu epävarmuustekijöitä, eivätkä yritykset ole halukkaita ottamaan riskiä.

”Kevään aikana uskottiin, että pandemia-aalto alkaa olla vähitellen ohi ja rokotukset olivat hyvässä vauhdissa, eli oltiin vähän yltiöoptimistisia. Maailmalla pitkittynyt pandemia ja jatkuvat tuotanto- ja toimitusketjuvaikeudet näkyvät yritysten laskeneessa riskinottohalukkuudessa”, uskoo Deloitten CFO Programme Co-Lead Sari Berglund.

Yrityksillä on rekrytointihalukkuutta, mutta työvoiman saatavuus huolettaa.

Kolme neljästä eli 77 prosenttia suomalaisesta yrityksestä suunnittelee palkkaavansa lisää työntekijöitä, kun Euroopassa keskimäärin vain noin puolet yrityksistä aikoo lisätä työvoimaa.

”Pula osaavasta työvoimasta on noussut Suomessa suurimmaksi huolenaiheeksi, kun keväällä eniten huolestutti talousnäkymät”, Berglund sanoo.                       

Nopeita toimia ilmaston hyväksi

Suomalaiset yritykset ovat eurooppalaisia kunnianhimoisempia hiilipäästöjen hillitsemisessä. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoittaa yrityksensä tavoittelevan hiilineutraaliutta, kun koko EU:n tasolla näin kova tavoite on vain neljänneksellä yrityksistä.

Kolme neljästä eli 73 prosenttia suomalaisesta vastaajasta uskoo yrityksensä saavuttavan hiilipäästötavoitteet vuoteen 2030 mennessä. EU-tasolla 40 prosentilla vastanneista yrityksistä ei ole vielä konkreettista suunnitelmaa vähentää hiilipäästöjä.

Suomalaisten yrityksiä kannustaa ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin eniten mainehyöty, sopeutuminen asiakkaiden toiveisiin ja pelko kustannusten noususta tulevaisuudessa.

”Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, yritysten kilpailukyky ja positiivinen työllisyyskehitys on alettu nähdä maineen kannalta toisiaan tukevina tekijöinä. Positiivinen työnantajakuva ilmastoasioissa houkuttelee myös työntekijöitä”, uskoo Deloitten vastuullisen liiketoiminnan partneri Anne-Maria Flanagan.             

Talousjohtajat uskovat inflaation pysyvän maltillisena

Eurostatin mukaan euroalueen inflaatio nousi marraskuussa peräti 4,9 prosenttiin. Niin korkeaa lukemaa ei ole nähty koskaan euroalueen 25-vuotisen historian aikana. Tärkein tekijä kiihtyvään hintojen nousuun on energian hinnan kallistuminen, sillä energian hinta nousi 27 prosenttia vuodessa.

Huolia inflaation kiihtymisestä lisää myös se, että Yhdysvalloissa kuluttahintojen vuosimuutos oli 6,2 prosenttia vuoden aikana.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 3,2 prosenttia. Syyskuussa inflaatio oli 2,5 prosenttia. Inflaation nousun aiheutti muun muassa omakotitalojen peruskorjauskustannusten nousu.

Suomalaiset talousjohtajat ovat eurooppalaisia maltillisempia inflaation kehityksestä ja uskovat, että inflaatio on hieman yli kahden prosentin tasolla seuraavan vuoden aikana.

Suomalaisten odotukset euroalueen inflaatiosta ovat maltillisemmat kuin euroalueella keskimäärin.

”Inflaatiota nostaa erityisesti energian kallistuminen, mutta kotimaiset yritykset eivät näe raaka-aineiden hintoja kyselyn mukaan niin merkittävänä riskitekijänä kuin monessa Euroopan maassa. Myös kyberriskit nousivat joidenkin talousjohtajien riskilistalle, mutta näkemyksemme mukaan kyberturvallisuus on syytä olla jokaisen yrityksen riskikartalla”, Berglund toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös