Makrotalous

Saksan keskuspankin pääjohtaja: EKP saattaa nostaa ohjauskorkoa jo tänä vuonna

Joachim Nagel
Kuva: Nils Thies.

Aluksi edessä olisi arvopaperien osto-ohjelman lopettaminen.

Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel kommentoi saksalaiselle ”Die Zeit” -lehdelle rahapolitiikan tilannetta. Nagelin näkemyksen mukaan inflaation vastaiseen taisteluun pitäisi ryhtyä maaliskuussa, mikäli inflaatio pysyy nykytasolla. Reagointi liian myöhään tulisi kalliiksi, sillä silloin korkoja jouduttaisiin nostamaan enemmän ja nopeammin. Se aiheuttaisi turbulenssia sijoitusmarkkinoilla ja saattaisi ajaa euroalueen taantumaan.

Aluksi rahapolitiikan kiristäminen tapahtuisi supistamalla keskuspankin arvopaperiostoja. Sen jälkeen edessä olisi kenties ohjauskoron nostaminen jo myöhemmin kuluvana vuonna.

Saksan inflaatiotilanteesta Nagel totesi, että euroalueen suurimman talouden kuluttajahinnat nousevat todennäköisesti merkittävästi yli neljä prosenttia vuonna 2022. Se olisi selvästi enemmän kuin Bundesbankin oma arvio, joka on 3,6 prosenttia.

Nagel kommentoi, että markkinoilla on myös viitteitä energian hinnan pysymisestä korkeana. Se johtaa myös muiden tuotteiden ja palveluiden kallistumiseen.

Saksan keskuspankkiirit ovat yleensä ”haukkoja” rahapolitiikan osalta. Syy konservatiiviseen linjaan saattaa löytyä Saksan historiasta. Maassa oli hyperinflaatio 1920-luvun alkupuolella.

Nagel ei ole kuitenkaan ainoa korkotason nostoa kannattava EKP:n keskuspankkiiri. 

Hollannin keskuspankin pääjohtaja Klaas Knot kommentoi aiemmin, että koronnostot euroalueella saattavat olla tosiasia jo tänä vuonna. Knotin näkemyksen mukaan arvopaperien osto-ohjelma tulisi lopettaa heti ja ensimmäinen koronnosto tehdä vuoden neljännellä kvartaalilla.

Muista keskuspankkiireista Itävallan keskuspankin Robert Holzmann kertoi joulukuussa, että Euroopan keskuspankki saattaa nostaa ohjauskokoa vuoden kuluttua eli käytännössä loppuvuonna.

Uutistoimisto Bloombergin kokoaman kuvion perusteella Nagel, Knot ja Holzmann lukeutuvat haukkoihin eli kannattavat kireää rahapolitiikkaa. Nähtäväksi siis jää, mitä muut keskuspankkiirit sanovat koronnostoista.

Rahapolitiikan nykytilanteesta tekee haastavan se, että jos inflaatio pysyy korkeana, koronnostot saattavat alkaa liian myöhään. Edessä saattaa olla taantuma, jos korkoja nostetaan vasta sitten, kun talouskasvu on merkittävästi hidastunut nykytasolta. 

Yhä vaikeammaksi tilanteen tekee se, että Saksan BKT supistui vuoden neljännellä kvartaalilla verrattuna edelliseen. Talouskasvu on todennäköisesti siis jo heikentymässä.

Jos taas inflaatio osoittautuu tilapäiseksi, koronnostoille ei olisi enää ollut niin myöhään tarvetta ja siinä tapauksessa ne saattavat johtaa deflaatioon.

Kuvio. Euroopan keskuspankin haukat ja kyyhkyt (lähde: Bloomberg).
Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös