Makrotalous

EK:n Häkämies: Marinin hallituksen työllisyyspäätökset perustuvat toiveajatteluun

Jyri Häkämies
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Kuva: Robert Örthén.

Hallitus haluaa arvioida päätösperäisiä työllisyysvaikutuksia ylioptimistisesti, väittää Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Sanna Marinin hallitus on luvannut tehdä työllisyysasteen nostamiseksi päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä. Lisäksi hallitus tekee 15.2.2022 mennessä päätökset 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista.

Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75 prosenttia.

Yhtenä keinona hallitus aikoo muuttaa muiden pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palvelut työhakijoiden tarpeisiin nykyistä tehokkaammin. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. TE-palvelujen siirto kunnille vuoden 2024 aikana tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita.

Hallituksen mielestä Suomi tarvitsee myös lisää osaajia maailmalta. Hallitus vie parhaillaan eteenpäin toimia, joilla Suomesta tulee entistä kiinnostavampi maa kansainvälisille osaajille, maahantulo ja asettautuminen tapahtuvat sujuvasti ja osaajat jäävät Suomeen rakentamaan uutta kasvua.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies on sitä mieltä, että työllisyysjärjestelmä ei Suomessa toimi.

”Meillä on Suomessa samaan aikaan kaikkien aikojen pahin pula osaavasta työvoimasta ja korkea työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys”, Häkämies toteaa EK:n tiedotteessa.

Häkämiehen mukaan hallituksen omat, päätösperäiset työllisyyspäätökset ovat hälyttävän kaukana työllisyystavoitteesta.

”Erityisen huolestunut tulee olla päätösten työllisyysvaikutusten todentamisesta. Maan hallitus arvioi tehneensä jo noin 74 000 uuden työpaikan edestä päätöksiä, mutta VTV:n koosteen mukaan (9.12.2021) valtiovarainministeriö (VM) todentaa niistä vain 30 000, kun mukaan otetaan myös työllisyyden kannalta kielteiset päätökset. Hallitus esimerkiksi arvioi, että jatkuvalla oppimisella luodaan 10 000 työllistä ja VM puolestaan laskee työllisyysvaikutukseksi vain 1 000.” 

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen työllisyystoimet eivät ole vahvistamassa julkista taloutta sen itse asettamien tavoitteiden mukaisesti, Häkämies painottaa.

”Olisi tärkeää, että työllisyyspäätöksiä tehtäisiin faktojen pohjalta eikä toiveajatteluun nojaten. Suomella on edessään kasvavat sotemenot ja koronavelka, eikä niistä selvitä kuin yksityisen sektorin työpaikkojen tuottamilla verotuloilla”, Häkämies muistuttaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös