Makrotalous

Inflaation monet kasvot – Miten yhtiöt nostavat hintoja kuluttajan huomaamatta?

Yhtiöt ovat löytäneet monenlaisia vaihtoehtoja, joilla kuluttajat saadaan maksamaan kohonneet kustannukset.

Inflaatio oli Yhdysvalloissa tammikuussa peräti 7,5 prosenttia vuodessa. Kuluttajahintojen nousu oli nopeinta sitten helmikuun 1982.

Myös pohjainflaatio oli tammikuussa korkea. Se oli peräti 6,0 prosenttia vuodessa. Pohjainflaatiosta on putsattu pois inflaatiokorin volatiileimmat komponentit eli energia ja ruoka.

Hintojen nousu kosketti monia kotitalouksia, sillä esimerkiksi ruoka, kulkuneuvot, vuokrat sekä sähkön hinta kallistuivat tammikuussa.  

Yksittäisistä tuotekategorioista käytetyt autot kallistuivat peräti 40,5 prosenttia, energian hinta kohosi 27 prosenttia ja ruoan hinta nousi 7 prosenttia.

Oxford Economicsin Kathy Bostajancic kommentoi Wall Street Journalille, että aluksi korkea inflaatio näkyi vain tietyissä hyödykkeissä. Niiden toimitukset ja tuotanto olivat kärsineet pandemian aikana. Sittemmin inflaatiosta on tullut laaja-alaista ja se koskettaa monia sektoreita aina teollisuudesta palveluihin.

Bostajancicin näkemyksen mukaan korkea inflaatio ei johdu ainoastaan tarjontapuolen niukkuudesta, vaan myös vahva kysyntä vaikuttaa erityisesti Yhdysvalloissa. 

Keskuspankit ovat toden teolla aloittamassa taistelun inflaatiota vastaan. Yhdysvaltain keskuspankki saattaa nostaa ohjauskorkoa peräti 50 korkopisteellä eli 0,50 prosentilla maaliskuussa. 

Myös euroalueella odotetaan, että rahapolitiikka kiristyy. Osa EKP:n keskuspankkiireista on jo ilmaissut halunsa koronnostoihin loppuvuonna. 

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn jarrutteli kuitenkin koronnostospekulaatioita YLE TV1:sen haastattelussa. Rehnin mielestä inflaatioon ei kannata reagoida lyhyellä aikavälillä, koska se hidastaisi talouskasvua.

Yritykset keksivät uusia tapoja hinnoitella kallistuneita kustannuksia

Nousevat hinnat ovat luonnollisesti riskitekijä yritysten myynnin ja kannattavuuden näkökulmasta. Yhtiöt ovatkin keksineet vaihtoehtoisia tapoja, joilla kuluttajat maksavat nousevat kustannukset.

Amerikkalainen ravintolaketju Lettuce Entertain You Enterprises lisäsi kolmen prosentin käsittelymaksun hintoihinsa. Disney Worldissa Orlandossa ei enää tarjota ilmaisia kuljetuksia lentokentältä. Huvipuiston peruslipun hinta on säilynyt samana, mutta tietyistä esimerkiksi suosituimmista laitteista joutuu maksamaan lisähintaa.

Harley-Davidson veloittaa nykyään erillisen materiaalien noususta johtuvan palkkion, joka vaihtelee moottoripyörää kohti noin 850-1500 dollarin välillä.  Kuntoilulaitteita tarjoava Peloton Interactive alkoi tammikuussa veloittamaan 250 dollaria toimituksista ja kuntopyörien asennuksista. Aiemmin ne sisältyivät hintaan. 

”Shrinkflaatio” näkyy elintarvikepakkauksien koossa

Toinen yritysten hyödyntämä ”tekniikka” on pienentää tuotteen pakkauskokoa, mutta myydä sitä aiemmalla hinnalla. Esimerkiksi monista ruokapakkauksista on tehty pienempiä ja WC-paperirullista lyhyempiä. Joissakin säilykepurkeissa saattaa olla vähemmän itse tuotetta.

Yhtiöistä esimerkiksi Oreo-valmistaja Mondelez International on turvautunut sekä hintojen nostamiseen että pakkauskokojen pienentämiseen. Yhtiö nosti tammikuussa tuotteidensa hintoja 6-7 prosenttia Yhdysvalloissa. Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan Mondelez esitteli myös uudet pienemmät pakkauskoot.

Yhdysvaltain inflaatiotilastoja kokoavat ekonomistit ja analyytikot huomioivat shrinkflaation, koska useiden tuotteiden hintalaskelmat perustuvat painoon ja lukumäärään. 

Kaikkia tuotteen tai palvelun hintaan liittyviä tekijöitä ei huomioida. Oletetaan esimerkiksi hotelliyö, jonka hintaan saattaa kuulua aamupala tai muita palveluita. Vertailua vaikeuttaa entisestään se, että monet hotelliketjut ovat korvanneet osan palveluista kevyemmillä vaihtoehdoilla. Esimerkiksi lämpimän aamupalan tilalla on nykyisin yhä useammin vain jotain naposteltavaa. Lisäksi osa hotellipalveluun kuuluvista lisäpalveluista on saattanut olla suljettuna koronapandemian vuoksi, mikä luonnollisesti tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta vähemmän palvelua samalle rahalle.

Koronapandemia on vaikeuttanut shrinkflaation mittaamista. Kuluttajahintaindeksien parissa työskentelevä ekonomisti Jonathan Church kommentoi Washington Postille, että pandemian vuoksi kaikkia tuotteita ei ole päästy punnitsemaan kuten ennen. 

Siispä todellinen inflaatio saattaa olla shrinkflaation vuoksi vielä selvästi julkaistuja lukuja korkeampi. Se ei tiedä hyvää ostovoimalle.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös