Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta ja länsimaat aloittivat Venäjään historiallisen kovat pakotteet. Pakotteet kattavat rahoitussektoriin kohdistuvia pakotteita, henkilöpakotteita, aseiden ja muiden puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikieltoja ja esimerkiksi sensitiivisen teknologian vientikieltoja.
Rahoitussektorin pakotteista kovimpia ovat eräiden pankkien sulkeminen SWIFT-viestinvälitysjärjestelmän ulkopuolelle sekä Venäjän keskuspankin ulkomaisten valuuttavarojen käytön jäädyttäminen. Venäjän keskuspankin valuuttavarannon jäädytys heikentää pankin kykyä tukea ruplan kurssia tai pankkijärjestelmää.
Venäjän massiivinen hyökkäys Ukrainaan ravistelee maailmantaloutta jo nyt ja erityisesti Eurooppaa monella tavalla. Yksi näkyvimmistä taloudellista seurauksista on ollut raakaöljyn hinnan raju nousu. Kun joulukuun alussa brent-laadun raakaöljyn hinta oli noin 70 dollaria barrelilta, on hinta kivunnut jo lähes 115 dollariin barrelilta.
Öljyn hinnannousu ja talouspakotteet ovat herättäneet Suomessa huolta energian saatavuudesta ja hinnasta sekä vaikutuksista talouskasvuun ja työllisyyteen.
Suomen talouden riippuvuus Venäjästä on kuitenkin vuosien saatossa laskenut selvästi. Tämä arvio ilmenee tuoreesta Etla-Muistiosta Venäjän merkitys suomalaisille yrityksille (Etla Muistio 105), jonka ovat laatineet Aki Kangasharju, Jyrki Ali-Yrkkö ja Johannes Hirvonen.
Venäjä-riippuvuuden väheneminen koskee koskee niin maiden välistä kauppaa kuin tytäryritysten kautta tapahtuvaa paikallista läsnäoloakin.
Vielä 2010-luvun alussa Venäjälle suuntautuva vienti synnytti Suomessa arvonlisää, joka vastasi runsasta kahta prosenttia Suomen bkt:stä. Nykyään tilanne on toinen. Tutkijoiden mukaan Suomen Venäjän-viennin osuus on enää niin pieni, että jos vienti loppuisi – eikä tulisi muita reaktioita – ei Suomen bruttokansantuote putoaisi kuin runsaalla prosentilla.
”Tämä reilun prosentin bkt-pudotuskin tapahtuisi vain sillä oletuksella, että yritykset eivät onnistuisi löytämään lainkaan korvaavia markkinoita. Todennäköisempää kuitenkin on, että ainakin osittain korvaavia markkinoita löytyisi”, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Ali-Yrkön mukaan Suomen ja Venäjän väliset talousyhteydet ovat 2010-luvulla kuihtuneet niin paljon, että uusien sanktioiden myötä edelleen vähenevät yhteydet eivät saa enää aikaiseksi talouskriisiä Suomessa.
”Taantuma edellyttäisi sodan eskaloitumista, energiakriisin syvenemistä ja nykyistä laaja-alaisempia tekijöitä. Kasvun hidastumiselta ja inflaation kiihtymiseltä ei kuitenkaan voida välttyä”, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Tuonnissa Venäjän merkitys Suomelle on suurempi kuin viennissä.
Tuonti Venäjältä on nykyisin noin kaksi kertaa suurempaa kuin vienti, joten tuonnin voimakas vähentyminen voisi aiheuttaa vakaviakin ongelmia Suomen talouteen. Vaikutusten suuruus riippuisi tutkijoiden mukaan siitä, missä määrin yritykset pystyisivät löytämään korvaavia hankintakanavia.
Tuontihyödykkeet Venäjältä ovat valtaosin raaka-aineita ja vähän jalostettuja tuotteita. Suomen tuontiriippuvuus koskee erityisesti venäläistä öljyä ja muita energiatuotteita.
Maakaasulle ja sähkölle Suomi pystyisi todennäköisesti löytämään vaihtoehtoisia markkinoita. Etlan tutkijoiden mukaan Suomen maakaasuntuonnista noin viidesosa tuli viime vuonna Virosta ja määrää voitaisiin helposti kasvattaa.
”Sähkön osalta Venäjän tuonti voitaisiin todennäköisesti korvata pohjoismaisilla vaihtoehdoilla, tosin sähkön korvaaminen nostaisi kustannuksia. Öljyn tuonnin loppumisella olisi suuremmat vaikutukset, mutta jollain aikavälillä vaihtoehtoisia hankintakanavia löydettäisiin”, arvioi Etlan Jyrki Ali-Yrkkö.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi, että Venäjän aloittama hyökkäyssota todennäköisesti nopeuttaa Suomen ja koko EU:n irrottautumista Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta ja kiihdyttää uusien energialähteiden käyttöönottoa sekä niihin liittyvää t&k-toimintaa.
