Viimeksi noususuhdanteen lopussa vuonna 1990 nähtiin yhtä korkeat inflaatioluvut kuin nyt.
Tilastokeskus julkisti tuoreet inflaatioluvut, jotka todistavat sen mitä osattiin odottaa. Kuluttajahintojen nousu on nyt entistäkin kiivaampaa.
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli maaliskuussa 5,8 prosenttia. Helmikuussa inflaatio oli 4,5 prosenttia. Inflaation nousu johtui muuan muassa polttonesteiden hinnan noususta. Niin sanottu pohjainflaatio – jossa ei näy ruoan ja energian hintamuutokset – oli vuositasolla 3,1 prosenttia.
Maaliskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, bensiinin, dieselin ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen.
Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi puolestaan eniten lasten päivähoitomaksujen, tutkimus- ja hoitomaksujen, asuntolainojen keskikoron, ei-korvattavien reseptilääkkeiden sekä laivalla tehtävien reittimatkojen halpeneminen.
Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 1,5 prosenttia, mikä johtui muun muassa dieselin kallistumisesta.
Inflaation kiihtyminen tarkoittaa myös palkansaajien reaaliansioiden laskua, sillä palkkakehitys ei nyt pysy inflaation vauhdissa.
”Inflaatio kiihtyi maaliskuussa peräti 5,8 prosenttiin, viimeksi olemme nähneet korkeampia lukuja 1990 loppuvuonna. Reaaliansiot ovat nyt laskeneet, kun palkat nousevat vasta viiveellä. Inflaatio voi tästä vielä kiihtyäkin, kun kustannukset siirtyvät tuotehintoihin ja palkkoihin”, tviittaa Hypon ekonomisti Juho Keskinen.
Inflaatio kiihtyi maaliskuussa peräti 5,8 prosenttiin, viimeksi olemme nähneet korkeampia lukuja 1990 loppuvuonna. Reaaliansiot ovat nyt laskeneet, kun palkat nousevat vasta viiveellä. Inflaatio voi tästä vielä kiihtyäkin, kun kustannukset siirtyvät tuotehintoihin ja palkkoihin. pic.twitter.com/pVtmFd35Qs
— Juho Keskinen (@Keskinen_Juho) April 14, 2022
Suomen inflaatio hidastuu seuraavina vuosina muun muassa euroalueella kiristyvän rahapolitiikan takia, tutkimuslaitos LABORE ennustaa. Tänä vuonna se kuitenkin kasvaa keskimäärin 4,5 prosenttia.
Ansiotaso nousee tänä vuonna kohtalaisesti mutta ei kuitenkaan yhtä nopeasti kuin inflaatio, tutkimuslaitos ennustaa. Näin ollen reaaliansiot supistuvat tänä vuonna jonkin verran, mikä heikentää ostovoimaa.
Euroalueella inflaatio ei näy vielä palkkojen nousuna. LABOREn ennusteessa oletetaan kuitenkin, että EKP joutuu kiristämään euroalueen rahapolitiikkaa ja näin myös euroalueen korot nousevat. Euroalueen inflaatio asettuu ensi vuonna lähelle EKP:n tavoitetta, mutta on kuitenkin edelleen vähän sen yläpuolella.
LABOREn erikoistutkija Sakari Lähdemäki toteaa, että viime vuonna monet arvioivat, että voimistunut inflaatio on suurelta osin väliaikaista ja se väistyy pandemian myötä. Tilanne on hänen mukaansa kuitenkin muuttunut.
”Nyt on kuitenkin selviä viitteitä siitä, että inflaatio jatkaa voimakkaana pidemmän aikaa. Etenkin Yhdysvalloissa inflaatiota ei nosta enää pelkästään energian hinnat vaan myös palkat ovat nousseet merkittävästi.”