Työn ja talouden tutkimus LABORE korjaa talouskasvuennustettaan huomattavasti alaspäin.
LABORE eli entinen Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että alkuvuonna koronapandemia hidasti vielä taloutta, mutta kaikkiaan sen odotetaan vaikuttavan talouteen enää vähän.
Sen sijaan uusi murheenkryyni talouskehityksen kannalta on luonnollisesti Ukrainan sota.
Tutkimuslaitoksen mukaan Venäjän aloittama sota Ukrainassa on ravistellut maailmanmarkkinoita tuntuvasti ja kasvattanut globaalin talouden epävarmuutta. Sodan myötä kansainvälinen poliittinen ilmapiiri on kiristynyt ja yhteistyö on muuttunut strategisemmaksi.
Protektionismi on kasvanut ja käynnissä on siirtymä kohti omavaraisuutta ja asevarustelua, LABORE toteaa. Kriisillä on havaittu olevan lukuisia suoria ja epäsuoria vaikutuksia.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan länsimaat ovat asettaneet laajat talouspakotteet Venäjälle. LABOREn tuoreen talousennusteen mukaan nämä pakotteet ja yleinen haluttomuus tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa vaikuttavat talouteemme kielteisesti suoraan Venäjän-kaupan tyrehtymisen kautta sekä epäsuorasti koko Euroopan talousnäkymien heikkenemisen vuoksi.
Valtiontalous pysyy selvästi alijäämäisenä muun muassa Ukrainan sodan myötä muodostuneiden uusien menopaineiden takia, vaikka talouskasvu jatkuu kohtuullisena.
Kasvuennusteita rukattu alaspäin
LABORE ennustaa kuluvalle vuodelle 1,8 prosentin, ensi vuodelle 1,5 prosentin ja vuodelle 2024 1,4 prosentin talouskasvua. Syksyn ennustetta tälle vuodelle on korjattu 1,7 prosenttia alaspäin.
Tutkimuslaitos on siten korjannut syksyn ennustetta vuodelle 2022 huomattavasti alaspäin Ukrainan sodan takia. LABOREn arvioin mukaan Suomen Venäjän-kauppa voidaan korvata suurelta osin uusilla tuonti- ja vientimarkkinoilla. Tästä huolimatta sodan suorat ja epäsuorat vaikutukset supistavat tämän vuoden talouskasvua 1,5–2,0 prosenttia.
On edelleen epäselvää, miten kauan sota Ukrainassa jatkuu, millaiseen lopputulokseen siinä päädytään ja miten laajat vaikutukset tällä on talouteen. LABOREn ennusteen pohjalla on skenaario, jossa sota ei laajene muihin maihin. Toisaalta asetetut pakotteet ovat suurelta osin voimassa koko ennustehorisontin ja Venäjän kaupan tyrehtyminen jää pitkäaikaiseksi, koska sotatoimien päätyttyä tilanne jatkuu lukkiutuneena konfliktina.
Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna, vaikka nopea inflaatio heikentää sitä. LABOREn mukaan pandemian aikana kotitalouksille kertyi huomattava määrä säästöjä, koska kulutusmahdollisuudet vähenivät. Pandemian vaikutus kulutukseen on loppuvuonna enää vähäistä ja siksi kertyneitä säästöjä aletaan käyttää. Myös työllisyystilanne paranee edelleen, mikä kasvattaa palkkasummaa, tutkimuslaitos arvioi.
Inflaatio pysyy korkeana
Suomen inflaatio hidastuu seuraavina vuosina muun muassa euroalueella kiristyvän rahapolitiikan takia, LABORE ennustaa. Tänä vuonna se kuitenkin kasvaa keskimäärin 4,5 prosenttia.
Ansiotaso nousee tänä vuonna kohtalaisesti mutta ei kuitenkaan yhtä nopeasti kuin inflaatio, tutkimuslaitos ennustaa. Näin ollen reaaliansiot supistuvat tänä vuonna jonkin verran, mikä heikentää ostovoimaa.
Euroalueella inflaatio ei näy vielä palkkojen nousuna. LABOREn ennusteessa oletetaan kuitenkin, että EKP joutuu kiristämään euroalueen rahapolitiikkaa ja näin myös euroalueen korot nousevat. Euroalueen inflaatio asettuu ensi vuonna lähelle EKP:n tavoitetta, mutta on kuitenkin edelleen vähän sen yläpuolella.
LABOREn erikoistutkija Sakari Lähdemäki toteaa, että viime vuonna monet arvioivat, että voimistunut inflaatio on suurelta osin väliaikaista ja se väistyy pandemian myötä. Tilanne on hänen mukaansa kuitenkin muuttunut.
”Nyt on kuitenkin selviä viitteitä siitä, että inflaatio jatkaa voimakkaana pidemmän aikaa. Etenkin Yhdysvalloissa inflaatiota ei nosta enää pelkästään energian hinnat vaan myös palkat ovat nousseet merkittävästi.”
Euroalueella tilanne ei ole vielä yhtä huolestuttava inflaation suhteen. Lähdemäen mukaan euroalueella ollaan toistaiseksi tilanteessa, jossa inflaatio ei näy vielä palkkojen nousuna.
”Euroalueellakin on historiallisen alhainen työttömyysaste, mutta työmarkkinat eivät ole kuitenkaan kuumentuneet yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa. Arviomme mukaan euroalueella inflaatio asettuukin Yhdysvaltoja helpommin EKP:n tavoitteeseen ja voimakkain vaihe jää kohtuullisen lyhyeksi”, erikoistutkija arvioi.
Valtion talous pysyy alijäämäisenä vuosina 2022–2024. LABOREn mukaan uudet menoerät puolustukseen, pakolaistilanteen hoitamiseen ja erilaisiin tukitoimiin nostavat valtiontalouden menoja merkittävästi.
Ennusteen mukaan valtionlainojen korot nousevat selvästi vuosien 2022–2024 aikana. Näin ollen julkisen sektorin korkomenoista tulee tulevaisuudessa aikaisempaa merkittävämpi menoerä.
Valtiontalouden tasapainottaminen vaatii menoleikkauksia, veronkorotuksia tai molempia, LABORE toteaa.