SEB odottaa maailman bruttokansantuotteen kasvavan kiitettävästi lähivuosina, noin 3,0 prosenttia vuosittain vuosina 2025–2027. Se on pari kymmenystä enemmän kuin SEB:n elokuun ennusteessa, ja linjassa OECD:n potentiaalisen kasvun arvion kanssa.
Tullishokin negatiiviset vaikutukset ovat toistaiseksi olleet lievempiä kuin pelättiin. Yksi syy SEB:n mukaan tähän on, että tullit ovat olleet odotettua matalampia, ja ennakoitavuus on parantunut kauppasopimusten myötä.
Maailmantalouden kasvuennuste on nyt lähellä vuosi sitten esitettyä, huolimatta viime kuukausien rajusta tullipolitiikasta ja globaalista epävarmuudesta.
”Epävarmuuden väheneminen on tervetullutta. On kuitenkin viisasta varautua jatkuvaan jännitteeseen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, jotka kilpailevat globaalista johtajuudesta yhä useammilla alueilla. Viime aikoina on käynyt selväksi, kuinka paljon valtaa ja vaikutusvaltaa on mailla, joilla on pääsy harvinaisiin maametalleihin ja kehittyneisiin tietokonesiruihin”, toteaa SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Valkoisen talon politiikka ei ole ainoa epävarmuuden lähde.
”Myös EU:n ja Kiinan on löydettävä rakentava yhteistyörakenne, ja monet maat kamppailevat merkittävien sisäpoliittisten jännitteiden kanssa”, pääekonomisti toteaa.
Inflaatiopeikkoa ei ole näkyvissä
Inflaatio on matkalla kohti keskuspankkien tavoitetasoja, SEB ennustaa Kiinan laskevat vientihinnat, alhaisemmat raaka-aine- ja energiahinnat, tehokkuushyödyt – esimerkiksi tekoälyn ansiosta – sekä vahvempi valuutta monissa maissa vähentävät hintapaineita.
Tullit alkavat näkyä Yhdysvaltojen tavaroiden hinnoissa, mutta vaikutus näyttää kestävän hieman pidempään ja olevan odotettua lievempi. Pankin mukaan on kuitenkin liian aikaista sivuuttaa tullien vaikutukset, ja globaalin kasvun ennusteen riskit ovat edelleen hieman enemmän alaspäin kuin ylöspäin.
Euroopan keskuspankki on pitänyt ohjauskorot ennallaan kesäkuusta saakka ja odotukset lisäkoronlaskujen suhteen ovat hiipuneet syksyn aikana.
”Näyttää todennäköiseltä, että keskuspankki pitää ohjauskorot ennallaan koko ennustehorisontin läpi, vaikkakin kestänee vielä 3–6 kuukautta, ennen kuin ohjauskorkojen lisälaskun mahdollisuus voidaan kokonaan pyyhkiä pois”, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.
Suomessa inflaatio ei tällä hetkellä ole huolenaiheena, sillä Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli negatiivinen -0,2 prosenttia lokakuussa 2025. Toisin sanoen Suomi on tällä hetkellä jopa lievästi deflaatiossa.
Suomen taloudessa ”jatkuvaa heikkoutta”
Siinä missä maailman talousnäkymät näyttävät kohtuullisen auvoisilta, ei samaa voi sanoa kotikontujen tilanteesta.
Suomen talous on pysähdyksissä, SEB toteaa. Pankki ei myöskään odota talouden elpymistä ennen vuotta 2026.
Vaikka Suomen BKT pysyi ensimmäisellä neljänneksellä vakaana edelliseen neljännekseen verrattuna, tuotanto supistui jälleen toisella neljänneksellä 0,4 prosenttia.
SEB:n ekonomistit eivät odota elpymistä tämän vuoden jälkipuoliskolla. Ennustetta on tarkistettu alaspäin, ja bruttokansantuotteen kasvun odotetaan nyt pysähtyvän vuonna 2025.
Mahdollinen elpyminen siirtyy vuosiin 2026 ja 2027, jolloin SEB odottaa bruttokansantuotteen kasvavan 0,8 prosenttia ja 1,5 prosenttia. Tämä merkitsee vain maltillista nousua heikosta lähtökohdasta.
Suomen työmarkkinatilanne on heikentynyt haastavasta vakavaksi.
Työttömyysaste on noussut jo 10 prosenttiin, korkeimmalle tasolle 25 vuoteen. Aiemmin työpaikkojen menetykset keskittyivät teollisuuteen ja rakentamiseen, mutta ne ovat nyt levinneet palvelu- ja julkiselle sektorille. SEB:n mukaan nousevan työttömyyden taustalla kotimainen kysyntä on ollut talouden heikoin osa.
SEB odottaa työttömyyden laskevan hieman vuoden 2026 jälkipuoliskolta alkaen.
Kotitalouksien kulutus jatkaa laskuaan, ja vähittäiskauppa kärsii eniten. Vaikka kulutuksen odotetaan kasvavan ensi vuonna, nousu jää vaatimattomaksi, pankki ennustaa.
Kotitalouksille positiivisempaa on, että palkkakehitys on pysynyt historiallista keskiarvoa korkeammalla. SEB:n mukaan se on seurausta aiemmista palkkasopimuksista korkean inflaation aikana, joissa korotukset jaettiin pidemmälle aikavälille. Palkkojen jäykkyyden vuoksi kohonnut palkkakehitys jatkuu ennustejakson ajan ja tukee lopulta kulutusta.
Suurin ongelma kommunistipuolueet Kok, Sdp ja Kesk eivät ole tehneet yrittäjäystävällistä politiikkaa, Alv 25,5%, YEL, konkurssi uudistus jne kaikki muuttamatta, em puolueet eivät ymmärrä että 96% Suomessa pk yrityksiä.