Nopeasti kiihtyvä inflaatio viittaa siihen, että keskuspankkien on pakko kiristää elvytyshanoja.
Markkinakorot jatkavat vääjäämättömästi nousutrendillä. Laajasti seurattu Yhdysvaltojen 10 vuoden valtiolainan jälkimarkkinakorko on ollut nousussa kesästä 2020 lähtien. Vielä heinäkuun alussa 2020 korko oli vain hieman yli 0,5 prosenttia, mutta nyt korko on kivunnut jo yli 2,9 prosentin.
Korkotasoa nostaa ennen kaikkea kiihtyvä inflaatio.
Yhdysvalloissa inflaatio nousi maaliskuussa korkeammalle kuin kertaakaan sitten vuoden 1981. Kuluttajahintojen nousu kiihtyi, kun hintapaineita luoneet toimitusketjujen häiriöt jatkuvat koko maan taloudessa. Maan työministeriön mukaan kuluttajahintaindeksi nousi maaliskuussa 8,5 prosenttiin viime vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna.
Inflaatio kiihtyi myös helmikuuhun verrattuna, jolloin se oli 7,9 prosenttia vuositasolla. Kuukausitasolla hinnat nousivat maaliskuussa 1,2 prosenttia helmikuun 0,8 prosentin kuukausinousun jälkeen.
Inflaation kiihtyminen ylitti myös uutistoimisto Bloombergin haastattelemien ekonomistien inflaation konsensusennusteen, joka oli 8,4 prosenttia.
Suurimmat inflaation nousun aiheuttajat olivat ruoka, asuminen ja polttoaineet. Kaasun hintoja seuraava indeksi nousi maaliskuussa peräti 18,3 prosenttia kuukausitasolla, mikä on yli puolet kuluttajahintaindeksin kuukausittaisesta kokonaisnoususta.
Kasvavat inflaatiopaineet pakottavat keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaa.
”Inflaatio näyttää olemaan pysyvämpi ilmiö verrattuna Ukrainan sotaa edeltäviin arvioihin, pitäen keskuspankit globaalisti varpaillaan. Moni kehittyvien maiden keskuspankki aloitti korkojen nostot jo viime vuonna, mutta Fedin entistä haukkamaisempi sävy lisää myös kehittyvien keskuspankeille paineita kiihdyttää ohjauskorkojensa nostoja”, toteaa Aktian salkunhoitaja Mikko Kuisma markkinakatsauksessaan.
Kuisman mukaan markkinat hinnoittelevatkin kehittyvien talouksien keskuspankeille jo yli kahden prosenttiyksikön rahapolitiikan kiristymistä seuraavan 12 kuukauden aikana.
Myös euroalueella inflaatiopaineet kiristyvät, sen osoittaa esimerkiksi tuore euroalueen ostopäällikköindeksin hintakomponentin kehitys. Erityisesti teollisuudessa indeksin nousu on ollut huimaa koronakuopan jälkeen.
”Euroalueen ostopäällikköindeksien hintakomponenttien viesti on ainakin selvä: pahin on vielä edessä inflaation suhteen”, toteaa Twitterissä Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
Euroalueen ostopäällikköindeksien hintakomponenttien viesti on ainakin selvä: pahin on vielä edessä inflaation suhteen. pic.twitter.com/9LvFq8T0Z6
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) April 22, 2022
Euroalueen kiihtyvä inflaatio pakottaa EKP:n reagoimaan.
Euroopan keskuspankki on ottamassa yhä haukkamaisempaa otetta rahapolitiikkaansa inflaation nopean kiihtymisen seurauksena, arvioi Handelsbanken aamukatsauksessaan.
Pankin mukaan useat EKP:n kärkinimet, kuten keskuspankin varapääjohtaja Luis de Guindos, ja neuvoston jäsen, Belgian keskuspankin pääjohtaja Pierre Wunsch, puhuivat tällä viikolla ennusteita nopeammasta talletuskoron noususta kuluvan vuoden aikana.
Rahamarkkinat hinnoittelevat nyt euroalueelle jo kolmea 25 pisteen koronnostoa tälle vuodelle, kun vielä jonkin aikaa sitten konsensusodotus oli, ettei ohjauskorkoihin kosketa tänä vuonna ollenkaan.
Handelsbanken ennustaa, että ensimmäinen koronnosto voisi tulla tämän hetken arvioiden mukaan jo heinäkuussa. Tosin päätökset tehdään kuitenkin aina kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaan.
Kiristyvä rahapolitiikka on vaikea pala sijoittajille.
Handelsbankenin mukaan yleisesti ottaen hyvin matalan koron ympäristöön tottuneilla markkinoilla voitaisiin joutua pohtimaan sijoituskohteiden mielekkyyttä uudessa valossa, jos inflaatio jääkin odotettua sitkeämmin koholle ja korkoja nostetaan sen myötä ennusteita nopeammin.
Alhainen korkotaso on ollut esimerkiksi osakesijoittajille se vaihtoehtoiskustannus, joka on pitänyt yllä osakkeiden suosiota. Toisin sanoen korkosijoitusten alhainen tuottotaso on saanut sijoittajat suosimaan korkeamman tuotto-odotusten osakemarkkinoita.
Paluu kohti normaalimpaa korkotasoa vähentäisi Handelsbankenin mukaan ajatusta, jonka mukaan ”koroista ei saa tuottoa, joten sijoittajan kannattaa pitää rahojaan vain osakemarkkinoilla”.
Toisaalta kiihtyvän inflaation vastapainoksi kehnot talousnäkymät jarruttavat EKP:n halukkuutta nostaa korkoja.
Handelsbankenin mukaan USA:ssa ollaan Eurooppaa edellä. Keskuspankki Fed nostaa siten korkotasoa aiemmin ja nopeammin kuin EKP.
Fedin koronnostot on kuitenkin jo pitkälti hinnoiteltu markkinoilla, kun taas euroalueella nopeammin kiristyvää rahapolitiikkaa voidaan pitää hieman yllättävämpänä, pankki arvioi.