Ukrainan sodan vuoksi Euroopassa ollaan nyt nopeasti siirtymässä maatalouspolitiikasta kriisiajan ruokapolitiikkaan.
Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukrainan ovat maailmantaloudessa merkittäviä energiantuottajia. Lisäksi ne tuottavat paljon viljaa ja lannoitteita.
Etla on selvittänyt tänään julkaistussa muistiossa In search of upcoming supply chain surprises: World export market shares of Belarus, Russia and Ukraine (Etla Muistio 107) Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän roolia maailmankaupassa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdollisia tuotteita ja materiaaleja, joista voi seuraavaksi olla pula ja häiriö kansainvälisissä toimitusketjuissa.
Etlan tutkijat työelämäprofessori Petri Rouvinen, Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkija Johannes Hirvonen arvioivat, että Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina vastaavat kuudesosasta maailman viljakaupasta ja viidesosasta lannoitekaupasta.
Rouvisen, Ali-Yrkön ja Hirvosen mukaan saatavuusongelmia pahentaa se, että maat ovat keskeisiä myös korvaavissa tuotteissa.
Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainalla on suuria globaaleja markkinaosuuksia esimerkiksi ruokien ainesosissa, lannoitteissa ja lannoitteiden raaka-aineissa. Lannoitteiden raaka-aineita ovat urea, kalium ja fosfori. Etlan muistion mukaan lannoitteissa maiden globaali vientiosuus on 21 prosenttia ja mineraaleissa 12 prosenttia.
Maailmalla yhä laajemmilla alueilla kyse ei pian ole ruuan hinnasta, vaan saatavuudesta, totesi MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen avatessaan valtuuskunnan kevätkokouksen keskiviikkona 6.4. Espoon Hanasaaressa.
Viljasen mukaan Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa on jo käynnistänyt kriisin maailman ruoka- ja energiamarkkinoilla.
”Euroopassa ollaan nyt nopeasti siirtymässä maatalouspolitiikasta kriisiajan ruokapolitiikkaan. Sen ensimmäinen ja kiireellisin tehtävä on varmistaa, ettei ruuan alkutuotanto romahda maatilojen talouden ja tilojen lopettamisen mukana”, Viljanen sanoi.
Energian ja lannoitteiden hinnan kallistuminen koskettaa laajasti suomalaisia viljelijöitä.
Hallituksen päättämä 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti on Viljasen mukaan merkittävä, mutta sen tehokkaampaan ja nopeampaan kohdentamiseen maatiloille on vielä etsittävä ratkaisuja.
Ratkaisuja Viljanen vaati markkinoilta nopeina tuottajahintojen korotuksina.
”Valtiolta apua maatalouden hätään ovat vaatineet meille usein markkinataloutta opettaneet kauppa ja teollisuus. Niiden on nyt aika nähdä oma roolinsa ja kantaa vastuunsa kriisin ratkaisijoina. Aikaa ei ole hukattavaksi. Ruokaa ei tule, jos sen tuotannolle ei ole edellytyksiä”, valtuuskunnan puheenjohtaja painottaa.
Suomalaisten metsänomistajien Viljanen sanoi sitoutuneen tehtaiden puuhuoltoon Venäjän puun poistuessa markkinoilta. Samoin metsäbioenergian lisäämiseen tuontifossiilien korvaajana.
Viljanen kiitti järjestöään ja sen jäseniä nopeasta avusta brutaalin hyökkäyksen kohteeksi joutuneille ukrainalaisille.
”MTK oli myös aivan ensimmäisten joukossa myöntämässä avustusta ja haastamassa muita toimijoita mukaan avustamaan Ukrainaa. Tuota merkittävää avustussummaa, 100 000 euroa, ei ole minulle kritisoinut yksikään meidän jäsen, ei yksikään. Olen siitä tavattoman ylpeä”, Viljanen totesi.
Yhtenä esimerkkinä kasvavista ruoan hintapaineista on sokeriyhtiö Sucros Oy:n ilmoitus korottaa sokerijuurikkaasta maksettavaa hintaa. Näin yhtiö pyrkii tukemaan juurikkaanviljelijöitään.
Sokerijuurikkaan hintaa vuodelle 2022 on jo korotettu joulu- ja helmikuussa. Nyt huhtikuussa tehtävä kolmas hinnankorotus on neljä euroa juurikastonnia kohti ja yhteensä aiempien hinnankorotusten kanssa vähintään 6,50 euroa juurikastonnia kohti.
”Kyseessä on historiallisen suuri hinnankorotus, kun mukaan lasketaan kaikki kolme hinnankorotusta. Tavoitteenamme on tukea viljelijöitämme ja suomalaisen sokerijuurikkaan viljelyä tilanteessa, jossa tuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi”, kertoo maatalousjohtaja Fanni Heinonen Sucrokselta.
Sucros Oy vastaa sokerijuurikkaan viljelyttämisestä ja sokerijuurikkaan jalostamisesta sokeriksi Säkylän juurikassokeritehtaalla. Yritys jalostaa noin 500 miljoonaa kiloa sokerijuurikasta vuosittain.
