Raaka-aineet

Sijoitusjohtaja: Globalisaatio yskii ja se johtaa kullan hinnan nousuun

Maailmantalous on ajautumassa tilanteeseen, jossa kulta on paras sijoituskohde, uskoo amerikkalainen ETF-sijoitusstrategioiden johtaja.

kulta kultasijoittaminen kultaharkot

Venäjä hyökkäsi 24. helmikuuta Ukrainaan. Sota on jatkunut sen jälkeen, ja vaikka Venäjä on nyt vetäytynyt Kiovan suunnalta, uskotaan sen valmistelevan uutta hyökkäystä Itä- ja Etelä-Ukrainassa. Pääsihteeri Jens Stoltenberg arvioi, että Venäjä keskittyy jatkossa vahvemmin Ukrainan itäosiin, eikä se ole luopumassa tavoitteistaan Ukrainassa.

Ukrainan armeija väittää, että Venäjä on aloittanut salassa osittaisen liikekannallepanon, jossa Venäjä pyrkii mobilisoimaan noin 60 000 reserviläistä taistelemaan Ukrainaan.

Venäjän sota Ukrainassa on muuttanut perusteellisesti geopoliittista tilannetta maailmassa. Näin väittää Abrdn-yhtiön ETF-sijoitusstrategioiden johtaja Robert Minter kulta- ja hopeasijoittamiseen keskittyvän Kitco Newsin -sivuston haastattelussa.

Vaikka Venäjä lopettaisi hyökkäyksensä Ukrainaan, on Minterin mukaan epätodennäköistä, että globalisaatiotrendi palaa sille huipputasolle, joka nähtiin vain muutama vuosi sitten. Hänen mukaansa maiden sisäiset toimitusketjut johtavat valmiiden tuotteiden hintojen nousuun, mikä pitää inflaatiopaineen koholla lähitulevaisuudessa.

Kansakunnat suojelevat omaa raaka-ainetuotantoaan

Tällaisessa ympäristössä on tilaa kullan arvon nousulle, koska korkea inflaatio uhkaa jäädä pysyväksi riesaksi maailmantalouteen, Minter toteaa.

Vaikka globalisaatio oli huipussaan useita vuosia sitten, on Ukrainan sota vetänyt selkeät rajat liittolaisten ja vastustajien välille, Minter toteaa. Kansakunnat työskentelevät nyt mahdollisimman nopeasti kehittääkseen omia kotimaisia toimitusketjujaan ja raaka-aineiden saatavuutta.

Esimerkiksi viime viikolla Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti asetuksen, jossa käytettiin kylmän sodan aikaista puolustustuotantolakia kriittisten metallien, kuten akkumetallien, tarjonnan lisäämiseksi.

Viimeisen kolmen vuoden aikana kullan hinta on noussut lähes yhtä paljon kuin USA:n S&P 500 -osakeindeksi.

Biden ilmoitti myös vapauttavansa miljoona tynnyriä öljyä maan strategisista varannoista seuraavien kuuden kuukauden aikana auttaakseen alentamaan polttoainehintoja kotimaisen tuotannon piristyessä.

Minterin mukaan kansakunnat ympäri maailmaa lisäävät raaka-aineiden kotimaista tuotantoa.

”Elämme nyt aikakautta, jolloin kaikki haluavat lähes kansallistaa raaka-aineensa. Kiina on aina turvannut huoltolinjansa. Nyt nähdään, että Eurooppa ja Yhdysvallat tekevät sitä nyt myös keskeisten teknologioiden, akkujen ja uusiutuvien energialähteiden osalta.”

Kulta on hyvä sijoitus stagflaatiossa

Minterin mukaan globalisaation loppu ei ole tule halvaksi. Uuden tarjonnan luominen ei tule olemaan halpaa. Siksi tässä ympäristössä raaka-aineiden hinnat tulevat nousemaan, mikä nostaa kuluttajahintoja.

Lisäksi on olemassa vaara, että kuluttajahintojen nousu alkaa rasittaa talouskasvua. Se voisi Minterin mukaan tarkoittaa stagflaatiota Yhdysvalloissa eli yhtäaikaista korkeaa inflaatiota ja talouskasvun pysähtymistä.

Stagfaation maailmassa paras sijoituskohde on kulta, Minter uskoo.

”Kulta ei rakasta mitään niin paljon kuin stagfaatiota. Sijoittajat alkavat ymmärtää, että perinteinen 60/40-salkku ei enää toimi. Jos haluat suojautua, sinun pitäisi ottaa salkkuun mukaan hyödykkeitä, mukaan lukien kultaa.”

60/40-salkku tarkoittaa osakesijoituksista ja korkosijoituksista muodostettua sijoitussalkkua, jossa osakkeiden paino on 60 prosenttia ja korkosijoitusten 40 prosenttia.

Keskuspankki puun ja kuoren välissä

Yhdysvaltojen vuosi-inflaatio nousi helmikuussa 7,9 prosenttiin, kun tammikuussa inflaatio oli 7,5 prosenttia. Inflaation nousu kuukaudessa oli 0,8 prosenttia.

Osa ekonomisteista ennustaa, että vuosi-inflaatio tulee nousemaan yli kahdeksan prosentin. Ukrainan sota ja USA:n presidentti Joe Bidenin päätös kieltää öljyn tuonti Venäjältä on nostanut raakaöljyn ja joidenkin muiden hyödykkeiden hintaa maaliskuussa.

Inflaation pysyminen korkealla tai jopa kiihtyminen luo lisää paineita keskuspankille viedä rahapolitiikkaa aiempaa haukkamaisempaan suuntaan. Se voisi tarkoittaa odotettua nopeampaa ohjauskoron nousua ja kvantitatiivisen elvytyksen vähentymistä.

Tähän asti keskuspankit ovat voineet estää talouden syöksyn ja stagflaation massiivisen elvyttävällä rahapolitiikalla. Se on ollut mahdollista, koska inflaatio ja inflaatio-odotukset ovat olleet alhaiset. Jos nyt kuitenkin euroalue on siirtymässä pysyvästi korkeampaan inflaatioon, johtaisi rahapoliittisen elvytyksen jatkaminen mahdollisesti entistä korkeampaan hintojen nousukierteeseen.

Toisin sanoen inflaatio saattaa tehdä keskuspankeista hampaattomia.

Markkinoilla on jo alettu hinnoitella kasvavaa riskiä synkästä stagflaatioskenaariosta, varoittaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan.

”Vaikka tarkasteltaisiin keskipitkän aikavälin hinnoittelua – tässä analyysissa kahden vuoden päästä alkavaa kahden vuoden jaksoa – johon lyhyen aikavälin kehityksen ei pitäisi suoraan vaikuttaa, markkinoilla hinnoitellaan samaan aikaan selvästi heikentynyttä kasvunäkymää ja keskuspankin tavoitteen ylittävää inflaatiota”, von Gerich toteaa.

Kuinka hyvin kulta toimii turvasatamasijoituksena?

Matthew Hood ja Farooq Malik analysoivat jalometallien ja volatiliteetti-indeksi VIXin hajautushyötyä vuonna 2013 Review of Financial Economicsissa julkaistussa tutkimuksessa Is gold the best hedge and a safe haven under changing stock market volatility?.

Hood ja Malik huomasivat, että jalometalleista kulta suojasi ja hajautti parhaiten osakesalkkua aikajaksolla marraskuusta 1995 ja marraskuuhun 2010. Kullan korrelaatio suhteessa S&P 500 -indeksiin oli -1,83 prosenttia.

Tärkeä havainto turvasataman ja hajautuksen näkökulmasta oli kuitenkin, että kullan ja S&P 500 -indeksin välinen korrelaatio oli positiivinen aikajakson suurimpina laskupäivinä osakemarkkinoilla. Tutkijat huomasivat myös positiivisen korrelaation, jos osakemarkkinoiden volatiliteetti oli merkittävästi keskimääräistä matalampi. Siispä kullan hajautushyöty näyttää heikentyvän ääriolosuhteissa.

Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava huomauttaa, että kultaan ei liity poliittista tai vastapuoleen kohdistuvaa riskiä, eikä sen arvoa voi heikentää rahapoliittisilla toimilla – keskuspankeilla kun ei ole kultaprintteriä.

”Kulta-ETF:iä on ollut saatavilla vasta vuodesta 2003 alkaen, ja ne ovat tehneet kultaan sijoittamisesta merkittävästi aiempaa helpompaa. Kultamarkkinat ovat erittäin likvidit, joten kulta soveltuu sijoituskohteeksi suurillekin sijoittajille. Turvasatamana toimimisen lisäksi kulta voi kehittyä hyvin myös vahvan talouskasvun ympäristössä, jos korujen ja kultaa käyttävien teknologisten laitteiden kysyntä voimistuu”, Alava toteaa.

Kommentoi
Ylös
>