Paineet rahapolitiikan kiristämiselle nousevat entisestään.
Yhdysvaltojen työministeriö kertoi torstaina, että maan vuosi-inflaatio nousi helmikuussa 7,9 prosenttiin, kun tammikuussa inflaatio oli 7,5 prosenttia. Inflaation nousu kuukaudessa oli 0,8 prosenttia.
Inflaation nousu osui ekonomistien konsensusennusteeseen. Kuluttajahintoja nostaa erityisesti ruoan ja polttoaineiden hinnannousu, sillä polttoaineiden hinnat nousivat 6,6 prosenttia viime vuodesta ja ruoan hinta nousi 7,9 prosenttia.
Energian ja ruoan hintamuutokset poisjättävä pohjainflaatio nousi 0,5 prosenttia edelliskuukaudesta ja oli 6,4 prosenttia vuositasolla.
Osa ekonomisteista ennustaa, että vuosi-inflaatio tulee nousemaan yli kahdeksan prosentin. Ukrainan sota ja USA:n presidentti Joe Bidenin päätös kieltää öljyn tuonti Venäjältä on nostanut raakaöljyn ja joidenkin muiden hyödykkeiden hintaa maaliskuussa. Polttoaineiden jälleenmyyntihinta kuluttajille on noussut Yhdysvalloissa maaliskuussa jo 19,3 prosenttia viime vuodesta 4,3 dollariin gallonalta, kertoo Yhdysvaltojen autoiluyhdistyksen aineisto.
Markkinoilla odotetaan nyt, että keskuspankki Fed aloittaa ohjauskoron noston ensi viikolla.
Inflaation pysyminen korkealla tai jopa kiihtyminen luo lisää paineita keskuspankille viedä rahapolitiikkaa aiempaa haukkamaisempaan suuntaan. Se voisi tarkoittaa odotettua nopeampaa ohjauskoron nousua ja kvantitatiivisen elvytyksen vähentymistä.
Kiihtynyt inflaatio luo paineita markkinakoroille. USA:n 10-vuoden velkakirjan korko nousikin torstaina jälleen yli kahden prosentin. Korko on ollut nousutrendillä viime elokuusta lähtien. Osakemarkkinoilla reaktiot tuoreisiin inflaatiolukemiin olivat maltilliset, joten markkinat osasivat odottaa korkeaa inflaatiota helmikuulta.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kommentoi tuoreita inflaatiolukuja Twitterissä. ”Dramaattisia lukuja”, hän toteaa.
”Vaikka tilasto on tavallaan vanhentunut sodan takia, on se tärkeä, koska luvut kertovat lähtötilanteesta, josta käsin tulevia kustannuspaineita otetaan vastaan”, Appelqvist tviittaa.
USA:n #inflaatio kiihdytti helmikuussa: +7,9 % ja pohjainflaatio (ilman energiaa) +6,4 %. Dramaattisia lukuja.
— Jukka Appelqvist (@JukkaAppelqvist) March 10, 2022
Vaikka tilasto on tavallaan vanhentunut sodan takia, on se tärkeä, koska luvut kertovat lähtötilanteesta, josta käsin tulevia kustannuspaineita otetaan vastaan. pic.twitter.com/XpAnVfM7C9
Ukrainan kriisi ja siihen liittyvät pakotteet uhkaavat myös luoda kitkaa talouden pyörien pyörimiselle, eli vaarana on talouskasvun hiipuminen Euroopassa.
Se voisi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa stagflaatiota, eli yhtäaikaista korkeaa inflaatiota, talouskasvun pysähtymistä ja työttömyyden kasvua.
Tähän asti keskuspankit ovat voineet estää talouden syöksyn massiivisen elvyttävällä rahapolitiikalla. Se on ollut mahdollista, koska inflaatio ja inflaatio-odotukset ovat olleet alhaiset. Jos nyt kuitenkin euroalue on siirtymässä pysyvästi korkeampaan inflaatioon, johtaisi rahapoliittisen elvytyksen jatkaminen mahdollisesti entistä korkeampaan hintojen nousukierteeseen.
Toisin sanoen inflaatio saattaa tehdä keskuspankeista hampaattomia.
Markkinoilla on jo alettu hinnoitella kasvavaa riskiä synkästä stagflaatioskenaariosta, varoittaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan.
”Vaikka tarkasteltaisiin keskipitkän aikavälin hinnoittelua – tässä analyysissa kahden vuoden päästä alkavaa kahden vuoden jaksoa – johon lyhyen aikavälin kehityksen ei pitäisi suoraan vaikuttaa, markkinoilla hinnoitellaan samaan aikaan selvästi heikentynyttä kasvunäkymää ja keskuspankin tavoitteen ylittävää inflaatiota”, von Gerich toteaa.