Talouden trendit

Suomen elinkeinoelämän järjestöt liputtavat nyt avoimesti Naton puolesta – ”Suomi on osa länttä”

Suomen paikka on puolustusliitto Natossa, elinkeinoelämän järjestöt linjaavat. 

Toistaiseksi Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan on pysynyt paikallisena, Ukrainan rajojen sisällä tapahtuvana sotana. Länsimaat ja Nato ovat toistaiseksi johdonmukaisesti pysytelleet sotatoimien ulkopuolella, eivätkä ole esimerkiksi määränneet Ukrainan aluetta lentokieltoalueeksi.

Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkii uhkauksillaan estämään Natoa puuttumasta tapahtumiin sotilaallisesti. Naton kynnys puuttua sotatoimiin on korkea, koska Venäjä on ydinasevaltio.

Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät kannustavat Suomen poliittista johtoa ja eduskuntaa edistämään määrätietoisesti Suomen Nato-jäsenyyttä.

Nato-jäsenyys vahvistaisi järjestöjen mielestä Suomen turvallisuutta, vapautta ja vakautta, selkeyttäisi Suomen asemaa, vähentäisi Suomeen kohdistuvaa maa- ja markkinariskiä sekä siten lujittaisi suomalaisen yritystoiminnan edellytyksiä.

Suomi kuuluu länteen

Elinkeinoelämän mielestä Suomen pitää myös vahvistaa puolustusbudjettiaan, jotta puolustusvoimien suorituskyky on turvattu.

”Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut rajulla tavalla ja siksi tulee varmistaa, ettemme jää yksin kriisin kohdatessa. Luotamme valtiojohdon harkintaan, missä aikataulussa turvallisuuspoliittisia johtopäätöksiä tehdään – ei viivytellen mutta huolella, kuten tasavallan presidentti torstaina totesi”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi toteaa, että Suomi on osa länttä.

”Olemme Euroopan unionissa ja meillä on tiivis yhteistyö puolustusliitto Naton kanssa. Olisi luontevaa, että Suomi olisi lähes kaikkien muiden EU-maiden lailla Naton jäsen, tekemässä yhteisiä päätöksiä ja, mikä tärkeintä, myös Naton 5. artiklan antaman turvatakuun piirissä”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi toteaa.

Jäsenyyden puolesta puhuu myös Suomen maariski.

”Nato-jäsenyys on tärkeää myös Suomeen kohdistuvan maariskin vuoksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisää Suomen maariskiä. Jos riski kasvaa liikaa, se vähentää investointeja Suomeen ja maamme houkuttelevuutta saada osaavaa työvoimaa”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen varoittaa.

”On eduskunnan tehtävä päättää Nato-hakemuksesta ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon huolella harkitsemasta esityksestä. Kansanedustajat on valittu kantamaan vastuu myös tästä asiasta. Asialla on myös nopeasti kasvava kansalaisten tuki. Kansanäänestys olisi riskialtis ja hidastaisi päätöksentekoa”, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

Vaikutukset talouteen näkyvät jo nyt

Ukrainan sodan heijastusvaikutukset näkyvät jo nyt Suomen taloudessa.

Lukemattomat suomalaisyritykset ovat reagoineet nopeasti Venäjän toimintaan. Kauppakamarien asiakirjatilastot kertovat, että suomalaisyritysten vienti Venäjälle on vähentynyt dramaattisesti. Sodan alettua alkuperätodistusten määrä on pudonnut 50 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2021.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka pitää pudotusta merkittävänä.  
 
”Suomalaiset yritykset ovat reagoineet nopeasti epävakaaseen tilanteeseen ja kauppaa Venäjälle ei tehdä. Yrityksen ovat pienentäneet Venäjä-riskiään liiketoimintaympäristön heikentyessä jo aiemmin, mutta kauppa Venäjälle on käynyt pakotteiden myötä nyt vaikeaksi, ellei lähes mahdottomaksi”, sanoo Toivakka.

Läntisen maailman Venäjää vastaan asettamat pakotteet vaikuttavat jollain tavoin lähes 90 prosenttiin suomalaisista vientiyrityksistä, selviää Keskuskauppakamarin kyselystä.

Suomen Vuokranantajien pääekonomisti Sakari Rokkanen puolestaan muistuttaa, että lomamatkailijat ovat jo nyt peruneet matkojaan Suomeen ja tilanteeseen on hyvä suhtautua nöyrästi.

”Ensisijaisesti kyse on valtiovallan ulko- ja turvallisuuspoliittisista päätöksistä, jotka turvaavat itsenäisyyden. Tällä hetkellä turvallisuuspolitiikka on kuitenkin myös talouspolitiikkaa. Markkinoille on saatava uskottavasti viestittyä, että Suomeen on jatkossakin turvallista investoida tai tulla tekemään töitä.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös