Länsimaat ovat asettaneet Venäjää vastaan ennennäkemättömän kovat taloudelliset pakotteet. Pakotteet kattavat rahoitussektoriin kohdistuvia pakotteita, henkilöpakotteita, aseiden ja muiden puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikieltoja ja esimerkiksi sensitiivisen teknologian vientikieltoja.
Rahoitussektorin pakotteista kovimpia ovat eräiden pankkien sulkeminen SWIFT-viestinvälitysjärjestelmän ulkopuolelle sekä Venäjän keskuspankin ulkomaisten valuuttavarojen käytön jäädyttäminen. Venäjän keskuspankin valuuttavarannon jäädytys heikentää pankin kykyä tukea ruplan kurssia tai pankkijärjestelmää.
Kauppakamarien asiakirjatilastot kertovat, että yritykset ovat reagoineet Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäyssotaan ripeästi ja vienti Venäjälle on vähentynyt dramaattisesti. Sodan alettua alkuperätodistusten määrä on pudonnut 50 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2021. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Ajalla 24.2.–6.3.2022 Venäjälle myönnettiin 140 kappaletta alkuperätodistuksia, kun vastaavana aikana vuonna 2021 alkuperätodistuksia myönnettiin 283 kappaletta. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta.
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka pitää pudotusta merkittävänä.
”Suomalaiset yritykset ovat reagoineet nopeasti epävakaaseen tilanteeseen ja kauppaa Venäjälle ei tehdä. Yrityksen ovat pienentäneet Venäjä-riskiään liiketoimintaympäristön heikentyessä jo aiemmin, mutta kauppa Venäjälle on käynyt pakotteiden myötä nyt vaikeaksi, ellei lähes mahdottomaksi”, sanoo Toivakka.
Venäjälle meni vuonna 2021 kaikista kauppakamarien myöntämistä alkuperätodistuksista 14,5 prosenttia. Euroopan unionin yleinen alkuperätodistus (Certificate of Origin) osoittaa ensisijaisesti tavaran alkuperän, jotta kohdemaassa voidaan toimia tullaus tai kaupallisten määräysten mukaisesti.
”Venäjän kaupan romahtaessa on syytä muistaa, että maailmalla riittää suomalaisille yrityksille markkinamahdollisuuksia myös huomattavan paljon helpommissa liiketoimintaympäristöissä”, sanoo Toivakka.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen muistuttaa Taloussanomissa, että Venäjän rooli suomalaisyritysten kauppakumppanina on pienentynyt tämän vuosituhannen aikana.
”Me emme saa tästä aikaan taantumaa tai lamaa, koska Venäjän kaupan rooli on niin pieni. Vaatii aikaa nähdä, miten yritykset tästä selviävät. On mahdotonta antaa mitään numeerista arviota vielä. Kriisin eskaloituessa ja jatkuessa pitkään tilanne voi toki muuttua”, Kuismanen toteaa.
Läntisen maailman Venäjää vastaan asettamat pakotteet vaikuttavat jollain tavoin lähes 90 prosenttiin suomalaisista vientiyrityksistä, selviää Keskuskauppakamarin kyselystä.
Merkittävää vaikutusta liiketoimintaan Venäjä-pakotteilla on neljännekseen (24 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä. Jonkin verran merkitystä on 35 prosentille yrityksistä ja hieman merkitystä 30 prosentille.
Suurimmat huolet yrityksillä olivat kyselyn mukaan pankkisektoriin kohdistuvat pakotteet ja niiden myötä maksuliikenteen estyminen. Seuraavaksi nousivat raaka-aineiden saatavuus ja rahtivaikeudet.
