Sijoittaminen

Kirja-arvio: Ennätystuottoja takoneesta rahastonhoitajasta Putinin hallinnon hampaisiin

Bill Browderin kirjat ovat jännittävää kesälukemista sijoittamisesta ja salamurhista. 

Venäjä-rahastoon sijoittanut toivoo lukeneensa nämä kaksi kirjaa jo vuosia sitten. Kesäkuussa ilmestynyt sijoittaja Bill Browderin uusin kirja jatkaa siitä, mihin hänen best seller -listoille yltänyt ensimmäinen kirja jäi. Kun kuuntelee tai lukee Bill Browderin kaksi kirjaa, karisee viimeinenkin usko Venäjän hallintoon. 

Molemmat kirjat ovat jännittävää kesälukemista sijoittamisesta, korruptiosta, rahanpesusta ja salamurhista. 

Browder perusti vuonna 1996 Hermitage nimisen Venäjä-rahaston, jonka hallinnoitavat varat olivat suurimmillaan 4,5 miljardia dollaria. Hermitage oli vuonna 1997 maailman parhaiten tuottanut rahasto 238 % vuosituotolla. Vuodesta 1996 vuoteen 2007 rahasto tuotti lähes 2700 prosenttia. 

Rahasto ja Browderin oikeushakuinen luonne vievät hänet uskomattomalle matkalle ensin Venäjälle ja  sitten Venäjän viholliseksi.

Red notice – Europolin pidätysmääräys

Vuonna 2015 julkaistussa ensimmäisessä kirjassaan Browder kertoo tarinansa itseään etsivästä amerikkalaispojasta, joka päätyy Stanfordin yliopiston kautta ensin Iso-Britanniaan ja sitten Boston Consulting Groupin konsulttitoimeksiantoon Puolaan. Siellä hän tekee omissa nimissään ensimmäiset mittavat sijoitustuotot Puolan yksityistäessä yrityksiään kommunismin jäljiltä.

Eriskummallista Browderin taustassa on se, että tämän isoisä oli Yhdysvaltain kommunistisen puolueen johtaja. Browder kertoo, että tämä kytkös innoitti hänet etsiytymään työhön, jossa hän olisi tekemisissä Itä-Euroopan maiden kanssa. Browderista tulee kuitenkin kommunistin sijasta kapitalisti.

Browder kerryttää tuntemustaan itäeurooppalaisista yhtiöistä kiinnostuksensa siivittämänä. Kun Venäjällä tarvitaan konsulttia avustamaan kalastusyhtiön yksityistämisessä, Browder on silloisen työnantajansa Solomon Brothersin ainoa vapaaehtoinen. Muutamassa vuodessa Browder luo maineen Venäjäeksperttinä ja päättää viimein perustaa oman rahaston.

Red noticessa Browder avaa tuloksia tuottanutta sijoitusfilosofiaansa ja sijoitustoimintaansa. Venäjällä rahasto sijoittaa yhtiöihin, jotka ovat taseeseen nähden aliarvostettuja. Vaikka oligarkit ryöväävät yhtiöiden varoja, osakkeet ovat siitä huolimatta naurettavan edullisia. Rahasto saavuttaa korkeita tuottoja, kun läpinäkyvyys markkinoilla kasvaa.

Browderin menetelmät muistuttavatkin enemmän tutkivaa journalismia. Lopulta Browder alkaa harjoittamaan myös aktivismia. Hän ei voi seurata sivusta, kun pääomistajat polkevat vähimmistöomistajien oikeuksia. Browder alkaa paljastamaan väärinkäytöksiä ja menestyy siinä. Liiankin hyvin, sillä pian venäläiset haluavat laittaa Browderin paljastuksille lopun.

Browderia vastaan tehtaillaan rikossyytteitä. Hän ehtii myymään rahaston omistamat osakkeet ja siirtämään varat pois Venäjältä. Browderin yhtiöiden omistajuus onnistutaan siirtämään rikollisten nimiin ja monimutkaisen järjestelyn avulla korruptoituneet poliisit kavaltavat yli kaksisataa miljoonaa dollaria valtion verorahoja.

Kaikesta syytetään kuitenkin Browderia ja tämän lakimiestä Sergei Magnitskia. Venäjä koettaa saada Browderin Venäjälle Interpolin pidätysmääräysten avulla. Magnitski ei halua paeta Venäjältä, vaan luottaa syyttömänä Venäjän oikeusjärjestelmään.

Tapahtumaketju päättyy Magnitskin järkyttävään vankilakuolemaan. Kuvaus Magnitskin pitkän kidutuksen tunnuspiirteet täyttävästä kohtalosta saa lukijan karvat pystyyn. Järkyttynyt Browder alkaa ponnistella sijoittamisen sijasta tuodakseen tämän ihmisoikeusloukkauksen kansainväliseen tietoisuuteen.

Freezing order – Magnitski-laki elämän keskiöön

Bill Browderin toinen kirja alkaa jännittävällä kohtauksella Madridista. Venäläiset ovat vuosia koettaneet hankaloittaa Browderin elämää Interpolin pidätysmääräyksillä, ja Madridissa virkaintoiset paikallispoliisit ottavat Browderin haltuun hänen ollessa matkalla tapaamaan paikallista syyttäjää.

Äänikirjan jännityselementtiä lisää lukija Jukka Pitkänen, jonka ääntä ja hillittyä tulkintaa on miellyttävä kuunnella. Pitkänen on lukenut äänikirjoiksi kotimaisesta jännityskirjallisuudesta muun muassa Remestä ja Seeckiä. 1,25-kertaisella lukunopeudella kirjan mitta on alle kymmenen tuntia.

Freezing order rakentuu ensimmäisen kirjan, Red noticen, perustalle. Kirjan alussa kerrataan lyhyesti ensimmäisen teoksen tapahtumat, joten sen voi lukea myös sellaisenaan. Tapahtumien taustat on kuitenkin helpompi ymmärtää, jos aloittaa lukemalla Red noticen. 

Kesäkuussa äänikirjana ilmestyneessä Freezing orderissa Browder käy lävitse kamppailuaan politiikan kulisseissa ajaakseen Magnitski-lakialoitteitaan Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Magnitski-lain tavoitteena on jäädyttää venäläisten laittomasti hankitut varat länsimaissa.  

Browder pyrkii paljastamaan mittavat rahanpesuvyyhdit, jotka kytkeytyvät Sergei Magnitskin kuolemaan, ja aina Vladimir Putiniin saakka. Browder pyhittää elämänsä tehtävälle saada työkaverinsa kuolemalle hyvityksen, ja sijoitustoiminta on vain hyvin pieni osa Freezing order kirjan tapahtumia. 

Hautala, pohjoismaiset pankit ja periaatteet

Kirjan alkuosassa tarinaan astuu europarlamentaarikko Heidi Hautala. Browder haluaa edistää venäläisten rahanpesijöiden elämää hankaloittavan lakialoitteen syntymistä myös Euroopan Unionissa ja etsii hankkeelle tukijaa. Sellaiseksi ryhtyy Hautala, jonka ansiosta Browder saa yhteyden Venäjän entiseen varapääministeriin Boris Nemtsoviin. Hänestä tulee avainhenkilö Magnitski-lain voimaansaattamiseksi Yhdysvalloissa.

Myöhemmin Heidi Hautala kuitenkin pettää Browderin asettumalla poikaystävänsä, elokuvaohjaaja Andrei Nekrasovin, puolelle. Nekrasovin ohjaama elokuva oli määrä esittää Euroopan Parlamentissa ja monilla televisiokanavilla. Elokuva antoi vaihtoehtoisen käsityksen Magnitski-lain taustoista. Browder yritti saada Hautalan vetäytymään elokuvan esittämisestä, koska hänen mukaansa se antoi virheellisen kuvan tarinasta, mutta onnistui siinä vasta lakimiesten tukemana.

Paikoin kirja valaisee Yhdysvaltain oikeusjärjestelmää. Browderin elämää hankaloittavat tekaistut haasteet, seniili tuomari ja selkään puukottava asianajaja. Browder luovii Yhdysvaltain politiikassa pyrkien lobbaamaan lakialoitettaan. Onneksi Browder selventää taustoja juuri riittävällä laajuudella.

Venäjän oikeusjärjestelmässä Browder ja Magnitski joutuvat syytteeseen erinäisistä väitetyistä rikoksista. Magnitski joutuu oikeuteen kuolemansa jälkeen eli postuumisti, mikä on ensimmäinen kerta laatuaan. Kirjan loppuun mennessä Browder saa poissaolevana yhteensä 18 vuoden edestä vankileirituomioita Venäjän näytösoikeudenkäynneistä. 

Tätäkin kovemman tuomion saavat useat tapahtumiin sekaantuneet venäläiset, jotka tippuvat katolta tai tulevat myrkytetyiksi. Myös Browder ja tämän perhe joutuu venäläisten ja heidän asiamiesten vastaiskujen kohteeksi.

Browder antaa kovaa kritiikkiä pohjoismaisia pankkeja kohtaan. Hänen mukaansa ne olivat avainroolissa, kun Putinin hallinnon varastamia rahoja pyykattiin miljardimäärin. Browderin arvion mukaan länsimaiset pankit ovat pesseet Putiniin kytköksissä olevia varoja yhteensä tuhannen miljardin dollarin edestä. Valtavien rahamäärien takia Browderista tuli Putinin vihollinen.

Browder on esimerkki miehestä, joka taistelee periaatteidensa puolesta. Hänen taisteluvälineitään ovat Twitter, lehdistö, lakimiehet ja politiikka. Saadakseen huomiota poliitikoilta Browder turvautuu usein lehdistöön, ja saadakseen huomiota lehdistöltä tämä turvautuu usein Twitterin voimaan. 

Lukijan on hyvä muistaa, että tarina on Browderin oma näkemys tapahtumien kulusta. Myös Browderin integriteettiä on epäilty. On kuitenkin vaikea ajatella, että Browder omistautuisi yhdelle asialle vailla vahvoja perusteita. 

Browderin työ Magnitski-lakien saattamiseksi voimaan eri maissa jatkuu yhä. Laki on voimassa 34 maassa. Suomessa sellaista ei kuitenkaan ole. Finnwatch raportoikin vastikään, että Ukrainan sodan pakotteiden kohteena olevien oligarkkien omaisuuden jäljittäminen on Suomessa vaikeaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös