Jokainen huonekalukaupoilla joskus asioinut kuluttaja on varmasti törmännyt ilmiöön, missä huonekaluliikkeet pitävät yllä jatkuvasti erilaisia alennusmyyntejä. Huonekaluliikkeet saattavat pitää alennusmyyntejä esimerkiksi jonkinlaisen kampanjan tai poistomyynnin verukkeella, jolloin tavaraa markkinoidaan asiakkaille näyttävästi suurilla alennusprosenteilla.
Sinänsä suurten alennusprosenttien tarjoaminen kuluttajille ei ole millään tavalla kiellettyä. Sen sijaan alennuksilla ei kuitenkaan saisi luoda harhaanjohtavia mielikuvia. Asiaan on pyritty vuosien varrella puuttumaan, mutta muutosta ei ole juurikaan tapahtunut.
Huonekalukauppojen syntinä on ollut se, että yritykset käyttävät markkinoinnissaan suuria normaalihintoja, joilla ei tavallisesti juuri lainkaan oikeasti myydä kyseistä tuotetta. Alennukset saadaan helposti näyttämään suurilta, kun lähtöhinnaksi määritellään hintalappu, jolla tuotetta ei oikeasti myydä.
Kuluttaja-asiamies myöntää, että toimiva hintakilpailu ja tarjottavat alennukset hyödyttävät kuluttajaa, mutta muistuttaa samaan aikaan siitä, että totuudenvastaisten tietojen esittäminen ja harhaanjohtavien ilmaisujen käyttäminen on yksiselitteisen kiellettyä.
Maskun Kalustetalolle esitetään miljoonaseuraamuksia
Kilpailu- ja kuluttajaviraston antamassa tuoreessa tiedotteessa tikun nokkaan on joutunut Maskun Kalustetalo, jota kuluttaja-asiamies syyttää harhaanjohtavasta markkinoinnista.
Kuluttaja-asiamiehen tekemien selvitysten mukaan Maskun Kalustetalo on käyttänyt markkinoinnissaan sellaisia hintoja, joita yritys ei todellisuudessa ole asiakkailtaan perinyt. Näiden hintojen pohjalta huonekaluja on myyty alennus- tai tarjoushinnoilla noin 80-90 prosenttia niiden kokonaismyyntiajasta.
Tiedotteessa kerrotaan, että Maskun käyttämät todellista myyntihintaa korkeammat vertailuhinnat ovat antaneet keskivertokuluttajalle harhaanjohtavaa tietoa yhtiön markkinoimien huonekalujen hintojen tosiasiallisesta edullisuudesta. Harhaanjohtavan markkinoinnin myötä kuluttaja on tehnyt ostopäätöksen, jota hän ei ilman alennettuun hintaan tai hinnan edullisuuteen viittaavia ilmaisuja olisi välttämättä tehnyt.
Vastaavia tapauksia aiemminkin
Tilanne ei ole mitenkään uusi Maskun Kalustetalolle, sillä yhtiön markkinointitapoja on käsitelty markkinaoikeudessa kolme kertaa aiemminkin. Markkinaoikeus on tuominnut Maskulle markkinointikieltoja jo kolmesti, eli vuosina 2009, 2011 ja 2016. Syynä on ollut kuluttajansuojalain vastainen alennus- ja tarjousmarkkinointi.
Kahdella kerralla markkinaoikeus on antanut Maskun Kalustetalolle myös uhkasakkoja maksettavaksi. Ensimmäisellä kerralla Masku tuomittiin maksamaan uhkasakko vuonna 2011, koska yrityksen suorittama markkinointi oli rikkonut markkinaoikeuden päätöstä. Myös vuonna 2016 markkinaoikeus tuomitsi Maskun Kalustetalon maksamaan 100 000 euron uhkasakon jatkuvasta alennusmyyntimarkkinoinnista.
Johtaja Miina Ojajärvi pitää seuraamusmaksun määräämistä Maskun Kalustetalolle valvonnan tehostamiseksi perusteltuna.
– Käytössä oleva uhkasakolla tehostettu kielto ei ole ollut tehokas, koska asetetut uhkasakot eivät Maskun kohdalla ole olleet riittävän varoittavia. On tärkeää, että tahallisesta kuluttajansuojalain rikkomisesta voidaan määrätä riittävän suuri seuraamusmaksu, Ojajärvi kommentoi Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedotteessa.
