Teräksen kova menekki ja jopa pula ovat vauhdittaneet Heikki Malisen johtamaa Tornion tehtaasta tunnettua yhtiötä. Outokumpu saavutti toisella vuosineljänneksellä historiallisen korkean liikevaihdon ja tuloksen, mikä ei kuitenkaan vakuuttanut sijoittajia.
Takaisku on kuitenkin teräsyhtiön osakekurssin vajaan prosentin lasku torstaisen osavuoden julkistuksen jälkeen. Niin sanotun ”syklisen” yhtiön eli Outokummun osake on vuoden ajan juuttunut noin 4-5 euron tasolle Helsingin pörssissä.
Outokummun suuresta Saksan teräsfuusiosta (Inoxum) on vierähtänyt kymmenen vuotta. Johtajia on tullut mennyt tasaiseen tahtiin. Nokiasta tunnetun Jorma Ollilan valinnan eli hollantilaisen Roeland Baanin neljän vuoden pestin aikana yhtiön kokonaistuotto meni 1,7 miinukselle
Pörssikonkari Hannu Angervuo sanoo, että Outokumpu nosti osakekohtaisen tuloksen 1,40 euroon tammi-kesäkuussa edellisen tilikauden 1,17 eurosta.
”Osakekohtaista tulosta kertyi siten yhtiölle ensimmäisen puolen vuoden aikana enemmän kuin yhteensä koko viime tilikaudelta”.
Halpa suhteessa tuottoihin
Outokummun p/e-luvuksi tulee noin 2, eli yhtiö pystyy nykyisellään tuloksellaan maksamaan kahdessa vuodessa takaisin pörssiarvonsa, joka oli torstaina 1,9 miljardia euroa.
”Suurten pörssiyhtiöiden p/e-luvut ovat 12 ja 15 välillä. Outokumpu on halpa. Ehkä yhtiön aiempi pitkä tappioputki pitää etäisyyttä sijoittajiin myös hupputuloksen aikana”, Angervuo arvioi.
Outokummun osinkotuotto on nyt yli kahdeksan prosenttia, mikä ylittää tuplasti pörssin keskimääräisen yli neljän prosentin tason. Angervuo käyttää oletuksena yhtiön vuoden 2022 ennustetta 0,35 euron osakekohtaisesta osingosta. Etenkin piensijoittajat ovat kärkkyneet lisää osinkoja Outokummusta, joka aikoo jakaa ”suhdannekierrosta riippuen” noin 30-50 tuloksestaan sijoittajille.
Loppuvuosi on kysymysmerkki
Outokumpu ja muu teollisuus ovat perinteisesti tehneet kovimmat tuloksena loppuvuodesta. Odotukset hämmentävät sijoittajia aikana, jolloin kustannusten kuormitus näkyy noin kolmanneksen nousuna teollisuuden tuottajahinnoissa.
Angervuo jatkaa, että jos teollisuuden vuoden viimeisestä kvartaalista tulee ”heikko”, niin taantuma koittaa ensi vuoden toisella tai kolmannella vuosineljänneksellä, mikäli vanhat merkit pitävät kutinsa
”Teräs on ehkä saavuttanut lakipisteensä hinnoissa ja menekissä. Outokummun osavuodesta voi päätellä, että teräksen kysynnän vauhti hidastuu kolmannella vuosineljänneksellä”, Angervuo lisää.
Teräsyhtiöt pörssin tuloskuninkaita
Teräsyhtiöt voi kuitenkin nostaa tulostehtailun kunkuiksi. Outokumpu ja ”mustan” teräksen SSAB voittivat kirkkaasti yhteenlasketussa kannattavuudessa ja liikevaihdossa metsäyhtiöt sekä konepajat eli Helsingin pörssin teollisuuden ankkuriyhtiöt.
Outokumpu valssaa terästä Torniossa sekä ruotsalaisomisteinen SSAB Raahessa sekä Hämeenlinnassa. Molemmat yhtiöt operoivat tehtaineen myös Pohjois-Amerikassa.
Outokumpu nosti toisella neljänneksellä liikevoittoa huikeat 196 prosenttia 483 miljoonaan euroon. Liikevaihtokin vahvistui lähes 60 prosenttia lähes kolmeen miljardiin euroon.
SSAB vahvisti liikevoittoaan 154 prosentilla eli noin miljardiin euroon. Liikevaihto nousi noin 50 prosenttia eli 3,5 miljardin euroon.
Numeroiden juoksutusta voi jatkaa siten, että kahden teräsyhtiön toisen vuosineljänneksen yhteenlasketuksi liikevoitoksi tulee siten lähes 1,5 miljardia euroa yhteensä noin 6,5 miljardin euron liikevaihdolla.
SSAB voitti Stora Enson ja UPM yhteenlasketun liikevoiton
Angervuo laskee, että SSAB päihitti Stora Enson ja UPM:n yhteenlasketun liikevoiton. Metsäyhtiöt tekivät toisella neljänneksellä noin miljardin euron liikevoiton ja samalla historiallisen huipputuloksen sitten vuoden 2 002.
”Perusmetallin yhtiöt saavuttivat saman liikevaihdon kuin metsäyhtiöt, mutta teräs voitti moninkertaisesti metsän tuloksissa, Angervuo toteaa.
Metsäyhtiöistä liikevoittoaan nosti eniten eli 42,3 prosenttia Metsä Board ja miltei yhtä paljon Stora Enso. UPM jäi heikoimmaksi noin 26 prosentillaan.
Angervuo toteaa, että sahat eli ”kakkosnelosen” pitkä hintapiikki palkitse ruhtinaallisesti jopa metsäyhtiöitä. Markkinasellun hinta on pysynyt melko lailla paikallaan. Metsäyhtiöt saattavat kuluvalle vuodella saavuttaa huipputuloksen 22 vuoteen.
Konepajojen vauhti hidastumassa?
Konepajat saavuttivat noin 8,3 miljardin euron liikevaihdon, josta lohkesi noin 682 miljoonan euron yhteenlaskettu liikevoitto. Liikevaihto nousi noin kymmenen prosenttia, mutta liikevoitto notkahti noin yhdeksän prosenttia miinukselle.
Koneen liikevoiton noin 44 prosentin pudotus painoi eniten konepajojen yhteenlaskettua kannattavuutta. Kone aikoo ennusteensa mukaan kuroa kiinni liikevaihdon pudotuksensa loppuvuodesta.
”Konepajojen tilauskertymät heikkenivät suhteessa kustannusten nousuun. Tuottajahinnat ovat kallistuneet noin kolmanneksen vuoden takaisesta, mikä luo riskiä loppuvuodelle”, Angervuo jatkaa
Angervuon mukaan tammi-toukokuun viennin hidastuvista kasvuluvuista voi päätellä, että pula esimerkiksi komponenteista on hidastanut tehtaiden toimituksia.
Konepajoista Cargotec paransi eniten eli lähes 70 prosenttia liikevoittoaan suurista konepajoista. Metso Outotec teki yli 47 prosenttia plussaa, Valmet yli 41 prosenttia ja Wärtsilä lähes 20 prosentin verran. Kone ja Konecranes painuivat miinukselle.
Liikevoitto parani lähes 30 prosenttia
Pörssiyhtiöt nostavat Angervuon laskelmien mukaan lähes neljänneksen liikevaihtoaan eli 50 miljardia euroon toisella vuosikvartaalilla.
Vertailukelpoinen yhteenlaskettu liikevoitto oli kahdeksan miljardia euroa ja plussaa tuli 28 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan vuosineljännekseen.
Angervuo osui siten melko tarkkaan ennusteisiinsa, jotka tulivat julki 13. heinäkuuta SalkunRakentajassa.
Pörssiyhtiöt kirjasivat alkuvuonna noin miljardin alaskirjaukset Venäjän liiketoiminnoista. Fortum voi muuttaa suuntaan tai toiseen pörssiyhtiöiden tuloslukuja.
