Finanssikonserni Sammon tulos ennen veroja laski toisella vuosineljänneksellä 499 miljoonaan euroon edellisvuoden 710 miljoonasta eurosta ja osakekohtainen tulos laski 0,75 euroon 0,99 miljoonasta eurosta.
Ilman Nordea-osakkeiden myynnistä aiheutunutta positiivista kirjanpitovaikutusta, jota käsitellään Sammon osinkopolitiikassa satunnaisena eränä, tulos ennen veroja oli 424 miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,61 euroa.
Osakekohtainen tulos jäi hieman analyytikoiden konsensusodotuksesta, joka oli 0,65 euroa osakkeelta.
Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos laski -292 miljoonaan euroon viime vuoden 745 miljoonasta eurosta sijoitusmarkkinoiden heikon kehityksen seurauksena. Markkina-arvoin laskettava osakekohtainen tulos painui tappiolle -0,57 euroa, kun vuotta aiemmin se oli plussalla 1,27 euroa.
Ifin tulos ennen veroja vahvistui 379 miljoonaan euroon viime vuoden 309 eurosta ja underwriting-tulos nousi 26 prosenttia 288 miljoonaan euroon. Ifin yhdistetty kulusuhde parani 77,1 prosenttiin viime vuoden 80,7 prosentista ja bruttomaksutulo kasvoi 8,4 prosenttia kiintein valuuttakurssein.
Topdanmarkin tulos ennen veroja laski 23 miljoonaan euroon edellisvuoden 71 miljoonasta eurosta ja yhdistetty kulusuhde nousi 80,7 prosenttiin edellisvuoden 79,7 prosentista.
Hastingsin tulos ennen veroja oli 23 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 38 miljoonaa euroa ja operatiivinen kulusuhde nousi 78,8 prosentista 85,5 prosenttiin. Voimassa olevien vakuutussopimusten määrä pysyi toisella vuosineljänneksellä tasaisena, kun moottoriajoneuvovakuutuksien underwriting-toiminnan varovaisuus heijastui sopimusten määrään peittäen alleen kotivakuutusten määrän kasvun.
Mandatum-segmentin tulos ennen veroja laski 35 miljoonaan euroon viime vuoden 65 miljoonasta eurosta.
Vahinkovakuuttaminen ei Ukrainan sodasta hätkähdä
Sammon konsernijohtaja Torbjörn Magnusson kertoo, että vuoden alkupuoliskon Sammon tulos näytti toteen konsernin sopeutumiskykyisen vahinkovakuutusliiketoiminnan, laaja-alaisen hajautuksen ja vankan taseen hyödyt. Niiden ansiosta yhtiö ylsi vahvaan tulokseen pääomamarkkinoiden ja makrotalouden haasteista huolimatta.
”Saavutimme myös merkittävän strategisen virstanpylvään luopuessamme Nordea-omistuksestamme ja jatkoimme ylimääräisen pääoman palautuksia”, konsernijohtaja toteaa.
Vahinkovakuutusliiketoiminta ylsi erittäin vahvaan tulokseen vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, Magnusson kertoo. Näin erityisesti Pohjoismaissa, joissa Ifin maksutulon kasvu oli kiintein valuuttakurssein 7,5 prosenttia, yhdistetty kulusuhde 78,9 prosenttia ja underwriting-tuloksen kasvu 18 prosenttia.
”Olemme konsernitasolla edenneet selvästi vuositason taloudellisia tavoitteitamme paremmin”, konsernijohtaja toteaa.
Magnussonin mukaan pohjoismainen vahinkovakuutusmarkkina on edelleen hyvin kilpailtu mutta kurinalainen, mikä on mahdollistanut tarvittavien hinnankorotusten teon.
”Korvausinflaatio kiihtyi kuluneella vuosineljänneksellä odotetusti ja yltää nyt hieman yli neljään prosenttiin. Tähän on kuitenkin vastattu järkevin hinnankorotuksin. Seuraamme jatkossakin vahinkokulujen kehitystä tarkasti ja reagoimme tarvittaessa hinnantarkistuksin.”
Konsernijohtajan mukaan Ifin pohjoismaisella Suurasiakasliiketoiminnalla oli erinomainen alkuvuosi, sillä liiketoiminta-alueen maksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 23 prosenttia ja yhdistetty kulusuhde oli 85,6 prosenttia.
Suurasiakasliiketoiminnassa kilpailutilanne on muuttumassa.
”Pohjoismainen markkinatilanne on tällä hetkellä kiinnostava eräiden kilpailijoiden vetäytymisen seurauksena, ja tämän ansiosta olemme päässeet viime vuosina nostamaan hintojamme houkuttelevalle tasolle. Olemme johtavassa asemassa pohjoismaisten suuryritysten markkinoilla pitkäaikaisten asiakassuhteidemme, kilpailijoistamme erottuvan teknisen osaamisemme ja merkittävien skaalaetujemme tukiessa asemaamme.”
Ison-Britannian markkinaolosuhteet ovat sen sijaan haastavammat hintakilpailun ja korkean korvausinflaation vallitessa moottoriajoneuvovakuutusmarkkinoilla, Magnusson toteaa.
Ukrainan sota vaikutti varallisuuseriin
Magnussonin mukaan taseen varallisuuseriä tarkastellen ensimmäinen vuosipuolisko oli Sammon näkökulmasta kaksijakoinen: Ajanjaksolla nähty laaja-alainen myyntireaktio heijastui negatiivisesti markkina-arvoin laskettaviin sijoitustuottoihin, mutta toisaalta Nordea-omistuksesta luopuminen osittain lievensi tätä vaikutusta.
”Sammon näkökulmasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan onkin näkynyt eniten juuri varallisuuserissä; vaikka konsernillamme ei olekaan suoria sijoituksia sota-alueelle, on konflikti lisännyt pääomamarkkinoiden volatiliteettia.”
Nordea-omistuksesta luopumisen seurauksena Sammolla on ylimääräisiä pääomia. Magnussonin mukaan Sampo on sitoutunut pääomien tehokkaaseen käyttöön ja näin ollen konsernin käynnisti yhden miljardin euron suuruisen omien osakkeiden osto-ohjelman kesäkuussa. Tätä edelsi kahden aiemman osto-ohjelman myötä tehty miljardin euron suuruinen pääoman palautus ja 2,2 miljardin euron suuruinen osinko vuodelta 2021.
Odotuksissa parempi kulusuhde Ifille
Sampo-konserni odottaa vahinkovakuutusliiketoimintojen yltävän vuosille 2021-2023 asetettujen tavoitteiden mukaisiin underwriting-marginaaleihin. Konsernitasolla Sampo tavoittelee alle 86 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta, ja sen suurimman tytäryhtiön Ifin tavoitteeksi on asetettu alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde.
Hastings tavoittelee alle 88 prosentin operatiivista kulusuhdetta.
Ensimmäisen vuosipuoliskon vahvan kehityksen myötä näkymää Ifin yhdistetyksi kulusuhteeksi vuodelle 2022 on parannettu 80,5 – 82,5 prosenttiin ensimmäisen vuosineljänneksen lopun 82-84 prosentista. Aiempi Sammon ohjeistus Ifin kulusuhteelle oli 82–84 prosentin yhdistetty kulusuhde.
Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen yhdistetyt kulusuhteet ja operatiiviset kulusuhteet vaihtelevat vuosineljänneksittäin muun muassa sään kausivaihteluiden, suurvahinkojen, aiempina vuosina sattuneisiin vahinkoihin liittyvän korvausvastuun purun sekä koronapandemiaan liittyvän vahinkofrekvenssin heilahtelun vuoksi. Näillä tekijöillä on erityisen olennainen merkitys yksittäisille segmenteille ja liiketoiminta-alueille, kuten Tanskan ja Ison-Britannian toiminnoille.
Sijoitustoiminnan markkina-arvoin laskettavat tulokset ovat varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen.
Vuoden 2022 aikana sota Ukrainassa on luonut maailmantalouteen uuden negatiivisen tarjontashokin. Tämän seurauksena inflaatiopaineet ovat voimistuneet ja laajentuneet pakottaen keskuspankit aloittamaan rahapolitiikan kiristämisen, mikä voi johtaa sekä talouskasvun merkittävään hidastumiseen että ongelmiin yritysten, kotitalouksien ja valtioiden velanhoitokyvyssä. Nämä tekijät tuovat talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta.
Ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset muutokset, kestävän kehityksen teemat ja teknologinen kehitys esimerkiksi keinoälyn ja digitalisaation saralla mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.
