Kurssipohjien muodostumista yhdistää usein samat tekijät.
Karhumarkkinoita on kolmenlaisia. Vähintään 20 prosentin osakemarkkinoiden lasku saattaa johtua rakenteellisista tai syklisistä tekijöistä. Lisäksi yksittäinen talouden ”shokki” saattaa aiheuttaa karhumarkkinan.
Rakenteellinen karhumarkkina johtuu epätasapainosta taloudessa. Finanssikriisin aiheuttama 2008 ja 2009 kurssilasku oli esimerkki rakenteellisesta karhumarkkinasta. Sen aikana Yhdysvaltain osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava S&P 500 laski 57 prosenttia. Kurssilaskun kesto huipuista pohjiin oli 17 kuukautta.
Vuonna 1987 tapahtunut pörssiromahdus oli esimerkki yksittäisen ”shokin” aiheuttamasta tapahtumasta, vaikkakin yksi kurssilaskun syistä oli myös vuosia jatkunut härkämarkkina. Keskeisenä syynä 1987 pörssiromahdukseen pidetään uuden teknologian käyttöönottoa 1980-luvulla. Elektronisen kaupankäynnin toimeksiannot todennäköisesti ruokkivat kurssilaskua.
Yksittäisten ”shokkien” aiheuttama kurssilasku indeksitasolla (S&P 500) on ollut historiallisesti keskimäärin 29 prosenttia ja karhumarkkinan kesto on ollut kahdeksan kuukautta. Yksittäiset ”shokit” eivät välttämättä aiheuta taantumaa, vaan paremminkin tilapäisen poikkeaman taloussyklin trendistä.
Taloussyklien muutoksista johtuvat karhumarkkinat eli sykliset karhumarkkinat ovat yleisimpiä. Vuoden 1835 jälkeisistä karhumarkkinoista yli puolet on johtunut syklisistä tekijöistä.
Kuluvan vuoden karhumarkkina on syklinen, mutta sitä on ruokkinut yksittäinen ”shokki” erityisesti Euroopassa. Karhumarkkinan aiheutti nouseva korkotaso, joka johtui korkeasta inflaatiosta.
Korkotason nousu johtaa yleensä viiveellä talouskasvun hidastumiseen. Sykliset karhumarkkinat ovat kestäneet historiaan saatossa keskimäärin 26 kuukautta. Kurssilaskun syvyys on ollut keskimäärin 30 prosenttia.
Miksi karhumarkkinoiden pohjia ei ole vielä ehkä nähty?
Amerikkalainen investointipankki Goldman Sachs listasi vastikään argumentteja kurssilaskun jatkumisen puolesta.
Pankin mukaan inflaatio saattaa pysyä korkeana vielä hyvän tovin. Se ruokkii korkojen nousupaineita.
Goldman Sachsin ekonomistit arvioivat, että inflaation tasoittuminen lähellä Fedin tavoitetta on kuitenkin mahdollista, jos bruttokansantuote hidastuisi alle potentiaalisen tason sekä työmarkkinoilla löytyisi tasapaino kysynnän ja tarjonnan suhteen. Silloin myös palkkainflaatio pysyisi maltillisena.
Toisena tekijänä pankki mainitsee talouskasvun hidastumisen ja korkotason kehityksen. Ongelmia aiheuttaa erityisesti hyödykkeiden tarjontapuoli, johon on kysyntää vaikeampi vaikuttaa rahapolitiikalla. Sen vuoksi korkojen nostaminen ei välttämättä auta korkeaan inflaatioon.
Yhtiötasolla työvoimapula ja hyödykkeiden heikompi saatavuus saattavat vaikuttaa negatiivisesti kannattavuuden kehitykseen.
Kolmantena asiana Goldman Sachs nostaa osakemarkkinoiden arvostustason. Arvostuskertoimet ovat supistuneet kurssilaskun vuoksi, mutta arvostustaso ei ole USA:ssa erityisen matala.
Milloin syklisen karhumarkkinan pohjakosketus yleensä saavutetaan?
Osakemarkkinoiden pohja saavutetaan yleensä taantumassa. Pohjakosketuksen jälkeen osakekurssit kääntyvät nousuun, kun osakemarkkinoilla aletaan hinnoittelemaan talouden elpymistä. Siitä alkaa yleensä uusi härkämarkkina.
Lähellä laskumarkkinoiden pohjia osakkeiden arvostustaso on yleensä matala suhteessa historiaan. Arvostustasot supistuvat taantumaan päin mentäessä, kun tuloskasvuodotukset heikentyvät.
Arvostuskertoimet antavat tarttumapintaa sijoittajalle. Odotettu tuotto on ollut vähintään kahden vuoden aikajaksolla merkittävästi keskimääräistä korkeampi, jos osakkeita on ostanut silloin kun ne on hinnoiteltu matalimpaan 30 prosenttiin arvostuskertoimien osalta suhteessa historialliseen keskiarvoon.
Tällä hetkellä S&P 500 -indeksin arvostustaso on tulospohjaisesti lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Indeksin P/E-luku tuloennusteilla on 16,5. Se on tyypillinen lukema nousukaudelle, kun huomioidaan korkotaso. Taantumaa ei siis hinnoitella.
Reaalitalouden kehityksen suunta on merkittävässä roolissa karhumarkkinoiden arvioinnissa. Taloudellisen aktiviteetin hiipuminen yleensä tasoittuu, kun osakemarkkinoiden pohja on lähellä. Osakemarkkina tuottaa keskimäärin enemmän hitaan ja kiihtyvän talouskasvun kuin vahvan ja hiipuvan talouskasvun aikana. Taantumaa on alettu keskimäärin hinnoittelemaan seitsemän kuukautta etukäteen.
Osakkeet halpenevat yleensä inflaation kiihtyessä merkittävästi yli keskuspankin inflaatiotavoitteen. Se on nähty myös tänä vuonna. Inflaatiohuipun jälkeen kehitys riippuu paljolti talouden fundamenteista. Keskimäärin osakkeet ovat kuitenkin kallistuneet inflaatiohuipun jälkeisinä kuukausina. Toisin sanoen karhumarkkinoiden pohja on usein saavutettu samoihin aikoihin inflaatiohuipun kanssa.
Syklisen karhumarkkinan kehityksen kannalta keskeisessä roolissa on ollut Yhdysvaltain keskuspankin Fedin onnistuminen rahapolitiikassa.
”Soft landingin” tapauksessa karhumarkkinan osakekurssipohja on usein nähty samoihin aikoihin viimeisen koronnoston kanssa. Sitä vastoin kurssikehitys on ollut selvästi heikompaa taloussyklin viimeisen koronnoston jälkeen, jos Yhdysvallat on ajautunut taantumaan.
Sijoittajasentimentin perusteella on onnistuttu arvioimaan karhumarkkinoiden pohjia. Keskimäärin kurssipohjat on saavutettu, kun sentimentti on ollut erittäin negatiivinen. Huomionarvioista kuitenkin on, että varsinkin kestoltaan pitkissä karhumarkkinoissa on saatettu nähdä useita kertoja sentimentin heikentyminen ja toisaalta myös sen vahvistuminen.
Amerikkalaisten yksityissijoittajien sijoittajasentimentti on ollut AAII:n kyselyn mukaan heikoimmillaan tänä vuonna huhtikuun lopulla. Kesän kurssirallin aikana sentimentti muuttui selvästi positiivisemmaksi, mutta heikentyi jälleen merkittävästi elokuussa ja syyskuun alussa.
Viimeisimpään kyselyyn vastanneista vain 18,1 prosenttia uskoo osakkeiden kallistuvan seuraavaan kuuden kuukauden aikana. Karhumarkkinoiden jatkumisen puolesta vastasi 53,3 prosenttia. Historian saatossa osakkeet ovat kallistuneet seuraavina kuukausina keskimääräistä enemmän, jos sentimentti on ollut yhtä negatiivinen kuin se oli viimeisimmissä kyselyssä.
