Euroopan keskuspankin historiallinen korkopäätös johtaa euribor-korkojen nousuun.
Kuluvan viikon torstain kokouksessaan Euroopan keskuspankin neuvosto päätti nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä. Päätöstä on pidetty historiallisena.
Perusrahoitusoperaatioiden korko on 14. syyskuuta lähtien 1,25 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 1,50 prosenttia ja talletuskorko 0,75 prosenttia.
Omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia keskuspankki aikoo jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa, vaikka ohjauskorkoja on alettu nostaa. EKP jatkaa uudelleensijoituksia niin kauan kuin on tarpeen, jotta likviditeettiä on tarjolla runsaasti ja rahapolitiikka pysyy oikein mitoitettuna.
EKP päätti nopeuttaa koronnostotahtia, koska rahapolitiikka on yhä vahvasti elvyttävää ja korkotaso on nyt saatava edistämään keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautumista kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi.
Koronnostoja on tulossa luultavasti myöhemmin lisää.
EKP:n neuvosto kertoo, että se odottaa joutuvansa nostamaan korkoja vielä useassa kokouksessa, jotta kysyntä vaimenee eikä taloudessa aleta odottaa inflaatiovauhdin jäävän nopeaksi. Koronnostotahti riippuu siitä, miten tilanne kehittyy ja millaisia tietoja inflaatiokehityksestä saadaan.
EKP ennustaa inflaation laskua ensi vuonna
Keskuspankin näkemyksen mukaan euroalueen inflaatiovauhti on edelleen liian nopea ja sen odotetaan pysyvän tavoitetta nopeampana vielä pitemmän aikaa.
Eurostatin alustavan arvion mukaan inflaatiovauhti oli elokuussa 9,1 prosenttia. Energian ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti, monilla toimialoilla on vaikeuksia vastata kysyntään taloudellisen toiminnan käynnistyttyä uudelleen, ja lisäksi ne kärsivät toimitushäiriöistä.
EKP:n mukaan hinnannostopaineita alkaa olla kaikkialla taloudessa, eli inflaatio voi lyhyellä aikavälillä vielä nopeutua. Kun inflaatiota nopeuttavat tekijät ajan mittaan väistyvät ja rahapolitiikan normalisoitumisen vaikutus alkaa näkyä taloudessa ja hinnoittelussa, inflaatio hidastuu.
EKP:n tuoreimmissa asiantuntija-arvioissa inflaatiovauhdin ennakoidaan olevan keskimäärin 8,1 prosenttia vuonna 2022 eli inflaatio on nyt arvioitu merkittävästi nopeammaksi kuin vielä kesäkuisissa eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa.
Vuonna 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti olisi arvion mukaan 5,5 prosenttia ja vuonna 2024 enää 2,3 prosenttia.
EKP:n mukaan koronapandemia on jättänyt jälkensä talouteen, ja se voi edelleen hankaloittaa rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä talouteen. EKP:n neuvosto pyrkii tukemaan rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa, joten pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa hankittujen varojen erääntyessä ne sijoitetaan jatkossakin joustavasti uudelleen.
Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi, että hintahuolet pakottivat keskuspankin historialliseen korkopäätökseen.
”Euroopan keskuspankin neuvoston tuore päätös nostaa korkojaan 0,75 prosenttiyksiköllä on historiallinen, mutta myös markkinaodotusten mukainen. Kyseessä on EKP:n historian suurin korotus, mikä kertoo osaltaan epäonnistumisesta kiihtyvän inflaation torjunnassa”, Keskinen toteaa.
EKP:n tuore päätös nostaa korkojaan 0,75 prosenttiyksiköllä on historiallinen, mutta monille myös odotettu. Kyseessä on EKP:n historian suurin korotus, mikä kertoo osaltaan epäonnistumisesta inflaation torjunnassa. Velalliset noteeraavat nousun vasta korkoja tarkistettaessa. pic.twitter.com/IAWRJk7zCJ
— Juho Keskinen (@Keskinen_Juho) September 8, 2022
Keskisen mukaan inflaation taltuttaminen tuleekin edellyttämään keskuspankilta talouskasvun torppaamista samanaikaisesti, jotta keskuspankin uskottavuus hintavakauden turvaajana voidaan säilyttää.
Talouskasvun sakkaaminen alentaa korkojen nousupaineita
EKP nosti ohjauskorkoja viimeksi heinäkuussa 0,50 prosenttiyksiköllä, mikä oli ensimmäinen koronnosto yli 11 vuoteen. Euroalueen inflaatio oli elokuussa 9,1 prosenttia, mikä on Euroopan unionin historian korkein lukema.
”Markkinat ottivat korkojen nousun vastaan melko rauhallisesti. Euron kurssi pysyi päätöksen jälkeen lähellä pariteettia”, Keskinen toteaa.
Ekonomistin mukaan suomalainen asuntovelallinen tuntee korkojen nousun kukkarossaan korontarkistuspäivänä, kun 12 kuukauden euribor on kohonnut jo kolkuttelemaan kahden prosentin rajaa, mikä on korkein taso yli 10 vuoteen.
”Monet ovatkin saaneet vielä nauttia matalista koroista, mikäli tarkistuspäivä ajoittuu loppu- tai alkuvuoteen.”
Asuntolainojen lyhennystavasta ja laina-ajasta riippuen 200 000 euron asuntolainan kuukausimenot kasvavat tarkistuspäivänä nykyisellä korkotasolla 180–350 euroa, Keskinen laskee.
Pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset ovat kaikesta huolimatta ekonomistin mukaan yhä varsin lähellä kahden prosentin tavoitetasoa.
Korkojen nousu saattaa kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi.
”Öljyn hinta on jo laskenut merkittävästi kesäkuun hintapiikistä ja inflaation odotetaan rauhoittuvan ensi vuonna. Vaikka sodan jatkumiseen liittyykin paljon epävarmuutta, pidemmällä aikavälillä korkojen lasku ja Hypon heinäkuun talouskatsauksessa ennustama kituliaan talouskasvun aika näyttääkin itse asiassa korkojen nousua todennäköisemmältä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
