Energiakriisin ratkaisuksi esitetty sähkön tuottokatto eli windfall-vero olisi huono ratkaisu energiakriisiin, väittää Energiateollisuus ry.
Euroopan energiaministerit kokoontuivat perjantaina Brysselissä etsimään keinoja lieventää Venäjän hyökkäyssodan käynnistämää sähköshokkia Euroopan energiamarkkinoilla.
Venäjän suljettua kaasuhanat Eurooppaan, ovat sähkölaskut nousseet kohtuuttomiksi sekä kuluttajilla että sähköä hyödyntävällä teollisuudella. Tilanne ei näytä helpottuvan talven lähestyessä.
EU-jäsenmaiden energiaministereistä koostuva energianeuvoston pöydällä oli lukuisia ehdotuksia sähkön hintakriisiin reagoimiseksi. Ehdotuksia oli tullut monilta jäsenmailta. Myös komissio oli ennen kokousta valinnut omat ehdotuksensa, joihin ministereiden odotettiin ottavan kantaa.
Pöydällä oli esimerkiksi aloite sähkön kulutuksen vähentämiseksi, windfall-veron kaltainen tuottokatto sähköntuottajille sekä huoli energiayhtiöiden kyvystä maksaa vaadittuja takuita.
Energiakriisiä vastaan tulisi EU-komission mielestä taistella muun muassa asettamalla hintakatto Venäjän kaasulle, laittamalla toimeen velvoittavia toimia sähkönkulutuksen rajaamiseksi sekä leikkaamalla halpojen tuotantomuotojen ennakoimattomia tuottoja energiayrityksiltä.
Hintakatosta ei kokouksessa kuitenkaan päästy sopuun, sillä Unkari oli tiettävästi ehdotusta vastaan. Kuitenkin esimerkiksi sähkön tekninen hintakatto etenee jatkovalmisteluihin.
Mahdollinen hintakatto venäläiselle maakaasulle edellyttääkin EU-komissiolta merkittävää neuvottelutaitoa, arvioi hätäkokouksessa Suomea edustanut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Norjassa sähkön hintakatto on jo otettu käyttöön. Siinä valtio takaa maksavansa valtaosan sähkön hinnasta, joka ylittää tietyn, kohtuulliseksi katsotun hintakaton. Toisaalta tämä valtion maksuosuus koskee enintään rajattua sähkön määrää kuukaudessa. Jos kuluttaja käyttää sähköä yli tuon määrän, maksaa hän ylimenevästä osasta normaalin markkinahinnan.
Tuottokatto eli windfall-vero vähentää investointikannusteita
EU:n toimenpidelistalla on myös yhteiset toimet sähkön säästämiseksi sekä sähköyhtiöiden voittojen rajoittaminen.
”Ongelma on tunnistettu, mutta yksinkertaista ratkaisua tilanteeseen ei ole. Aivan selvää on, että keskeisintä on säästää energiaa ja sitä kautta saada markkina tasapainoon”, tiivistää Energiateollisuuden EU-päällikkö Antti Kohopää.
Kohopään mukaan sähkön kova hinta johtuu merkittäviltä osin siitä, että sähkön kysyntä on korkeaa suhteessa tarjontaan.
”Jos tarjontaa, eli sähkön tuotantoa ei voida nopealla aikataululla lisätä, on pakko leikata kysyntää”, Kohopää jatkaa.
Hintojen alentaminen monimutkaisia sähkömarkkinasääntöjä säätämällä tai esitettyjä uusia veroja luomalla on hyvin vaikeaa.
Energiateollisuus ry:n mielestä keskusteluissa esillä oleva tuottokatto sähkön tuottajille heikentää yritysten luottamusta investoida uuteen tuotantoon, joka on keskipitkällä aikavälillä ainoa keino purkaa riippuvuutta fossiilisesta energiasta. Haasteena on lisäksi se, että tuottokaton kohdistaminen on vaikeaa, sillä yritykset myyvät sähköä myös pitkillä sopimuksilla paljon alle päivän hintojen.
”On todella haastavaa löytää sellaista tapaa leikata sähkön hintaa, joka ei kääntyisi itseään vastaan”, Kohopää toteaa.
Kohopää korostaa on ilman muuta selvää, että energiatuottajat haluavat tulla vastaan kuluttajia, sillä kaikilla pitää olla varaa energiaan.
”Nyt olisi tärkeintä ymmärtää, että meidän kaikkien pitää osallistua talkoisiin ja säästää energiaa. Muuta ulospääsyä tilanteesta ei lyhyellä aikavälillä näytä olevan.”
Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on lanseerattu valtakunnallinen energiansäästökampanja 25. elokuuta Mukana on useita toimijoita, muun muassa Motiva, Energiavirasto, ympäristöministeriö, Sitra ja Energiateollisuus ry. Kampanjan tavoitteena on auttaa kotitalouksia ja yrityksiä vähentämään energian käyttöään ja pienentämään energialaskuaan, jolloin samalla koko energiajärjestelmän varmuus paranee.
Tutkijan suositukset politiikkatoimenpiteiksi
Tuoreen Etla muistiossa on tarkasteltu sähkömarkkinoiden tilannetta ja arvioitu sähkömarkkinoiden talousshokin helpottamiseksi kotitalouksille ehdotettuja politiikkatoimenpiteitä.
Muistion laatineet Etlan tutkijat Jussi Lintunen ja Olli-Pekka Kuusela toteavat, että parhaimpia ehdotettuja keinoja sähkökriisin helpottamiseksi olisivat sähkön tarjonnan lisääminen, kannusteiden luominen kaikille kotitalouksille sähkönkulutuksen vähentämiseksi sekä kohdennettu ja määräaikainen tuki pienituloisille ja pahiten ongelmiin joutuville.
Etusijalla nykytilanteessa tulisi olla toimenpiteet, jotka lisäävät sähkön tarjontaa ja kannustavat kysynnän joustamiseen. Sähkömarkkinoiden toimintaan puuttuminen ei tässä tilanteessa ole järkevää, huomauttaa Kuusela.
”Sähkömarkkinoihin puuttuminen esimerkiksi hintakaton avulla sotkee markkinamekanismin, ja siitä seuraavat sähkönsäännöstelytoimet tulevat myös luultavasti kalliiksi. Sen sijaan kohdennettu tulonsiirto on suoraviivaisin, sillä se ei vääristäisi hintainformaatiota käyttäjiltä eikä tuottajilta. Se voisi siksi tehokkaammin johtaa jatkossa tarvittaviin investointeihin energiatehokkuuteen sekä uuden kapasiteetin rakentamiseen”, Kuusela toteaa.
Toimiva keino kireässä markkinatilanteessa olisi kaikkien kotitalouksien ja muiden sähkönkäyttäjien kannustimien lisääminen sähkön säästämiseen.
Komissio jatkaa valmistelua sähkön säästöohjelman luomiseksi, kaasun hintakaton ja sähköntuottajiin kohdistuvan tuottokaton säätämiseksi sekä energiayritysten likviditeetin parantamiseksi kriisin keskellä. Komission ehdotuksia on odotettavissa jopa ensi viikolla.
