Mistä taloyhtiöt löytävät rahat kasvaviin energiaremontteihin?

Energiaremonttien rahoittaminen tulee olemaan iso kysymys taloyhtiöille tulevina vuosina, varoittaa Isännöintiliitto.

Energiatehokkuutta parantavien korjausten tarve lisääntyy tulevina vuosina merkittävästi, jos suunnitteilla oleva EU-tason sääntely toteutuu.

”Ilmastonmuutoksen hillitseminen tarkoittaa hiilipäästöjen vähentämistä myös asumisessa. Tällä hetkellä EU-tason neuvotteluja käydään niin sanotun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Toteutuessaan uudistus tarkoittaa kiristyviä vaatimuksia energiatehokkuudelle. Lisäksi tavoitteeksi asetettaneen, että koko asuntokanta olisi päästötöntä vuoteen 2050 mennessä”, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva kuvaa.

Euroopan komissio julkaisi 14.7.2021 osana niin sanottua 55-valmiuspakettia ehdotuksen energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta. Ehdotuksessa kiristetään energiatehokkuustavoitteita, tehostetaan nykyisiä energiatehokkuustoimia ja ehdotetaan uusia toimenpiteitä ja tavoitteita.

Komissio julkaisi vuoden 2022 toukokuussa suunnitelman, jonka tavoitteena on katkaista riippuvuus Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian sekä nopeuttaa siirtymää puhtaaseen energiaan. Yhtenä osana suunnitelmaa komissio ehdottaa jo kiristettävän energiatehokkuustavoitteen edelleen kiristämistä.

Isännöintiliitto vaikuttaa EU-tasolla siihen, että direktiivissä otettaisiin huomioon Suomen erityispiirteet, muun muassa Suomen tehokas kaukolämpöverkosto ja aurinkovoiman haasteet talvikaudella sekä se, että osaa olemassa olevasta rakennuskannasta ei ole ylipäätään väestön muuttoliikkeiden vuoksi järkeä korjata vaan pikemminkin purkaa.

Rahoitus vaikeaa erityisesti muuttotappiokunnissa

”Direktiivin myötä korjaustarvetta on arviolta jopa 40–50 prosenttia rakennuskannasta. Isännöintiliitto kantaa huolta siitä, miten nämä energiatehokkuutta parantavat, välttämättömät korjaukset saadaan rahoitettua”, Koro-Kanerva kertoo.

Isännöintiliitto kantaa huolta remonttien rahoituksesta erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla.

Koro-Kanervan mukaan korjausten rahoittamisessa on ongelmia jo tällä hetkellä varsinkin muuttotappiopaikkakunnilla tai taloyhtiöissä, joissa korjausvelkaa on päässyt kertymään liikaa suhteessa asuntojen arvoon.

”Osassa tällaisista kohteista päästöttömyyteen vaadittavia remontteja ei ole järkevää eikä mahdollistakaan toteuttaa.”

Rahoitus vihreillä lainoilla

Vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvitaan sekä vihreitä taloyhtiölainoja, valtion energia-avustuksia että valtion takausjärjestelmän uudistamista.

Hyvin hoidetuissa taloyhtiöissä energiatehokkuutta parantavia hankkeita voi olla nykyisin mahdollista rahoittaa myös niin kutsutuilla vihreillä lainoilla, jotka perustuvat markkinoilta saatavaan vihreään rahoitukseen.

”Vihreiden lainojen lainaehdot ovat lainanottajalle usein tavallista taloyhtiölainaa parempia. Esimerkiksi lainan marginaali voi olla matalampi. Tämä rahoitusmuoto on Energiabarometrimme mukaan tuttu vasta kolmasosalle isännöitsijöistä, joten kasvunvaraa tällä rahoitusmuodolla on”, Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen kuvaa.

Isännöintiliitto kannustaa myös taloyhtiöitä varautumaan tuleviin korjaustarpeisiin.

”Remontteihin olisi hyvä varautua ennakoivasti esimerkiksi korjausrahastoilla ja asuintalovarauksilla. Lisäksi lisärakentaminen ja rakennusoikeuden myyminen taloyhtiön tontilta ovat tietyissä tapauksissa mahdollisia keinoja kerätä rahoitusta remonttia varten”, Rekonen kuvaa.

Taloyhtiöt saavat investointeihin valtion tukea

Taloyhtiöiden on myös mahdollista hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta energia-avustusta energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. ARA-avustuksia on tarjolla myös muihin, esimerkiksi esteettömyyttä parantaviin korjaushankkeisiin.

ARAn korjausavustusryhmän ryhmäpäällikkö Sami Turunen kertoo, että korjausavustuksissa oli viime vuonna tarjolla historiallisen suuri euromäärä taloyhtiöiden korjauksiin.

”Keväällä 2022 saadun lisäbudjetin myötä avustusrahoja on ollut jaettavana tänä vuonna reilut sata miljoonaa euroa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että korjaus- ja energia-avustuksiin olisi ensi vuonna käytettävissä rahaa ainakin saman verran, eli avustuksia on hyvin myönnettävissä”, Turunen kertoo.

Turusen mukaan valtion tavoitteena on avustusten myöntämisen kautta sekä ehkäistä ilmastonmuutosta että kehittää ikääntyvän Suomen asumisoloja.

Uusimpana avustuksena on lokakuussa haettavaksi tullut avustus taloyhtiön siirtymiselle matalalämpöisen kaukolämmön piiriin. ARA voi myöntää avustusta kuluvana vuonna ja ensi vuonna asuinrakennusten matalalämpötilaisten kaukolämpölaitteistojen vaihtamiseen sekä lämmitysjärjestelmän säätöön ja tasapainotukseen. Avustusta voidaan myöntää vähintään puolet vuodesta vakituisessa asuinkäytössä olevien asuinrakennusten korjaustoimenpiteisiin.

Isännöintiliiton Energiabarometrin mukaan avustukset ovat keskeisessä roolissa energiaremonttien käynnistämisessä.

”Kiristynyt taloustilanne on heikentänyt taloyhtiöiden kykyä toteuttaa investointeja. Energia-avustusten merkitys hankkeiden käynnistämiselle on mielestämme jopa yllättävän suuri. Rahoituksen epävarmuus on myös aiempina vuosina hidastanut taloyhtiöiden päätöksentekoa energiaremonteissa. Vaalien jälkeen edessä olevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa onkin tärkeää turvata, että energia-avustuksiin varataan pysyvä rahoitus tulevalle vaalikaudelle. Lisäksi valtion takauslainajärjestelmän uudistaminen olisi tärkeä saada kuntoon ensi kaudella”, Koro-Kanerva sanoo.