Markkinakorkojen kehitys kiinnostaa nyt erityisen paljon niin sijoittajia kuin asuntovelallisiakin. Ovathan sekä valtiolainojen korot että useimpien asuntolainojen viitekorkoina toimivat 12 kuukauden euribor-korot nousseet niistä lukemista, mihin finanssikriisin jälkeen on totuttu.
Korkokehitys riippuu kiinteästi inflaatiokehityksestä, joka on nakertanut kotitalouksien ostovoimaa.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi pankin tuoreessa Nordic Outlook -katsauksessa, että kiivas inflaatio heikensi kuluttajien ostovoimaa poikkeuksellisen paljon 2022 ja reaaliansioiden lasku jatkuu kuluvana vuonna, joskin hieman maltillisemmin.
”Hyvä työllisyystilanne ja koronakriisin aikana kertyneet säästöt ovat toisaalta auttaneet ylläpitämään elintasoa. Kasvava joukko kotitalouksia on joutunut käyttämään säästöjä ja etsimään keinoja oman talouden tasapainottamiseksi. Säästämisaste laski poikkeuksellisen alas vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä ja kotitalouksien talletuskanta supistui alkuvuonna 2023”, pääekonomisti toteaa.
Kotitalouksilla on säästöjä edelleen jäljellä, mutta nousevien korkojen aikana velkaisten kotitalouksien menoista kasvava siivu ohjautuu korkomenoihin.
Kuoppamäen mukaan kuluttajat sopeutuvat ostamalla vähemmän esimerkiksi kestokulutustavaroita.
Suomen harmonisoitu inflaatio on pysynyt hieman euroalueen keskiarvoa matalampana. Kuoppamäen mukaan kuluttajien muuta Eurooppaa vähäisempi riippuvuus maakaasusta on helpottanut tilannetta.
Energian ja ruoan hintavaikutukset eliminoiva pohjainflaatio on Suomessakin kuitenkin koholla. Inflaation lasku kestää pitkään, vaikka energian hinta jääkin vähitellen vuoden takaista matalammaksi, Kuoppamäki ennustaa.
Ansiotason nousu kiihtyy noin neljän prosentin tuntumaan, mikä on omiaan ylläpitämään kustannuspaineista aiheutuvaa inflaatiota.
Kuoppamäen mukaan euroalueen korkea inflaatio yhdistettynä kiristyneeseen työmarkkinatilanteeseen aiheuttaa päänvaivaa myös keskuspankeille.
Danske Bank ennustaa, että 12 kuukauden euribor-korko tulee nousemaan vielä nykyisestä 3,6 prosentin tasostaan.
”Odotamme EKP:n asteittain nostavan talletuskoron 4,0 prosenttiin ensi kesänä. Ennusteemme tarkoittaa 12kk Euriborin nousevan nykytasoltaan”, Kuoppamäki ennustaa.
Kuoppamäen mukaan ohjauskorkojen lasku voi tulla kyseeseen 2024, jos inflaatio laskee ja palkat eivät osoita laajamittaista nousua.
Euriborit ovat euroalueen rahamarkkinoiden viitekorkoja. Ne määräytyvät sen mukaan, millä korolla suuret euroalueen pankit voivat saada euromääräistä rahoitusta rahamarkkinoilla ilman vakuuksia. Euribor-korot riippuvat Euroopan keskuspankin ohjauskorosta.
Asuntolainassa viitekorkona on tyypillisesti käytetty Suomessa 12 kuukauden euriboria.
Euribor-korot lähtivät viime keväänä jyrkkään nousukiitoon, kun keskuspankki EKP aloitti ohjauskoron nostot. 12 kuukauden Euribor alkoi hätyytellä jo neljää prosenttia. Kun sitten Yhdysvalloissa havaitut kolmen pankin ja Euroopassa Credit Suissen vaikeudet valtasivat talousmedioiden uutistilan, kääntyi 12 kuukauden Euribor laskuun.
