Työajan lyhentäminen ilman palkanalennusta saa kannatusta vain harvojen työnantajayritysten keskuudessa.
Nelipäiväistä työviikkoa voidaan kokeilla jo nyt paikallisesti sopien ilman valtiojohtoista operaatiota.
Oululainen mobiilipelejä kehittävä pelistudio Fingersoft päätti toteuttaa vuosina 2021 – 2022 lyhyemmän työviikon työaikakokeilun. Kokeiluun osallistui vuoden 2021 aikana noin puolet yrityksen työntekijöistä, ja viime vuonna päättyneen kokeilun aikana työajaksi saattoi valita joko nelipäiväisen työviikon tai kuusituntiset työpäivät viitenä päivänä viikossa.
Työaikakokeilun tulokset olivat niin hyviä, että siitä on nyt tehty pysyvä malli yrityksessä. Vuoden 2023 alusta alkaen Fingersoftin työntekijät ovat voineet tehdä kuusituntista työpäivää lähes täydellä, 90 prosentin palkalla.
Fingersoftin toimitusjohtaja Jaakko Kylmäojan mukaan työaikakokeilu osoitti sen, että on olemassa keinoja parantaa työntekijöiden hyvinvointia merkittävästi tuottavuuden pysyessä samana tai jopa parantuessa.
Nelipäiväinen työviikko palkkaa alentamatta ei ole realismia työnantajien mielestä
Yleisemmin työnantajat eivät kuitenkaan näytä työajan lyhentämisestä innostuvan.
Työnantajayrityksistä 75 prosenttia ei nimittäin olisi halukas kokeilemaan nelipäiväistä työviikkoa, jos työntekijän palkka pysyisi samana. Tämän kertoo Suomen Yrittäjien teettämä tuore Yrittäjägallup. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1038 pk-yrityksen edustajaa, joista työnantajayrittäjiä oli 521.
“Työnantajista neljä viidestä ei usko, että nelipäiväinen viikko parantaisi tuottavuutta niin, että työntekijälle voitaisiin maksaa samaa palkkaa kuin aikaisemmin”, johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.
Työnantajista vain 17 prosenttia olisi kokeiluun valmis ja kahdeksan prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Halukkuus kokeilla nelipäiväistä työviikkoa kuitenkin lisääntyy, jos siihen liitetään myös palkan alentaminen. Silloin kokeiluun olisi valmis 37 prosenttia työnantajayrityksistä. 59 prosenttia ei halua edes tällaista kokeilua palkanalennuksella.
“Nelipäiväinen työviikko palkkaa alentamatta ei ole työnantajayritysten suuren enemmistön mielestä realismia. Osa työnantajista on kuitenkin halukkaita kokeiluun. Halukkuutta on erityisesti asiantuntijapalveluita tarjoavissa yrityksissä”, Makkula summaa.
“Asiantuntijapalveluissa työajalla ja työn tekemisen ajankohdalla on usein vähemmän merkitystä kuin monilla muilla aloilla. Olennaista näissä palveluissa on se, että työn lopputulos on laadukas. Näissä yrityksissä voi jo nyt kokeilla nelipäiväistä työviikkoa, jos niin halutaan. Tähän ei valtion väliintuloa ja keskusjohtoista mahtikäskyä tarvita”, Makkula huomauttaa.
Työajan lyhentäminen heikentäisi kannattavuutta
Työnantajien mielestä työajan lyhentämisellä olisi monenlaisia vaikutuksia yrityksen toimintaan.
Yrityksen kannattavuuden arvioi heikentyvän 59 prosenttia työnantajayrityksistä. Työvoimatilanne heikkenisi 41 prosentin mielestä. Toisaalta 39 prosenttia vastanneista arvioi, että työ ja perhe-elämä sovittuisi yhteen paremmin. Sairauspoissaolot vähentyisivät 22 prosentin mielestä ja 28 prosenttia vastanneista katsoo, että työhyvinvointi paranisi.
“Keskeisin havainto on, että työnantajista 77 prosenttia ei usko, että nelipäiväinen viikko parantaisi tuottavuutta niin, että työntekijälle voitaisiin maksaa samaa palkkaa kuin aikaisemmin”, ekonomisti Petri Malinen kommentoi.
Suomessa yksityisen sektorin työn tuottavuus on alemmalla tasolla ja kehittynyt heikommin kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Suomessa arvonlisä työtuntia kohden on noin 62 dollaria työtuntia kohden, kun se Tanskassa ja Ruotsissa on noin 75 dollaria ja Saksassa lähes 70 dollaria.
“Suomessa työn tuottavuus ei ole käytännössä kasvanut lainkaan yli kymmeneen vuoteen, vaikka ongelman vakavuus on tiedostettu ja meille on jopa perustettu riippumaton tuottavuuslautakunta ongelmaa ratkomaan. On epäuskottavaa, että lyhentämällä työviikkoa työn tuottavuus saataisiin yhtäkkiä selvään kasvuun”, Malinen toteaa.
Yrittäjägallupin mukaan vain 13 prosenttia työnantajista näkee, että työn tehokkuus ja tuottavuus lisääntyisivät työajan lyhentymisen seurauksena.
