Euroopan parlamentin loppuvuodesta 2022 hyväksymä direktiivi pyrkii parantamaan sukupuolten välistä tasapainoa pörssiyhtiöiden johdossa, ja EU:n jäsenvaltioiden velvoitetaan noudattavan direktiiviä kesäkuun 2026 loppuun mennessä. Aiheesta kertoo ylimmän johdon suorahakuun ja neuvonantoon keskittynyt konsulttiyhtiö Heidrick & Struggles.
Suomessa direktiivin vaikutukset kohdistuvat suurten pörssiyritysten hallituksiin ja hallintoneuvostoihin.
”Pörssiyhtiöiden hallitusten on vastattava direktiivin vaatimuksiin ja varmistettava oikeanlainen osaaminen, minkä myötä pitkäjänteisen seuraajasuunnittelun merkitys on korostunut entisestään. Hallituskokoonpanojen suunnittelutyössä direktiivin voimaantuloon aikajänne on lyhyt, ja suunnitelma hallitusroolien täyttämiseksi tulisi olla jokaisen nimitysvaliokunnan ja hallituksen puheenjohtajan agendalla”, sanoo Heidrick & Strugglesin Suomen toimintojen johtaja Merja Eskola.
Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa laskenut
Heidrick & Strugglesin vuosittain toteuttaman selvityksen mukaan vuonna 2022 suomalaisiin pörssiyhtiöihin nimitetyistä uusista hallitusjäsenistä vain 34 prosenttia oli naisia. Selvitys kattoi 38 suomalaisissa ja noin 500 eurooppalaisissa pörssiyhtiöissä toteutunutta hallitusjäsenen nimitystä.
Suomessa hallituksissa aliedustettuna olevan sukupuolen nimityksissä tapahtui laskua edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin naisten osuus oli 41 prosenttia. Vastaavasti selvityksessä mukana olleista noin 500 uudesta hallitusnimityksestä Euroopassa 49 prosenttia oli naisia.
Myllerryksessä olevan toimintaympäristön ja kiristyvän sääntelyn ristipaineessa nimitysvaliokuntien ja hallitusten puheenjohtajien vastuulla on huolehtia hallituksensa kokoonpanosta ja tunnistaa osaamistarpeet. Vuonna 2022 uusissa hallitustehtävissä aloittaneiden keski-ikä Suomessa oli 57 vuotta, joka vastaa eurooppalaista keskitasoa.
Vuonna 2022 toteutuneista nimityksistä vain vajaa kolmannes meni henkilöille, joilla ei ole aiempaa kokemusta listayhtiöiden hallitustehtävistä.
”Ymmärrettävästi haastavassa toimintaympäristössä yhtiöiden hallituksiin etsitään kokeneita henkilöitä. Kotimaan markkinalla on rajallinen määrä kokeneita hallitusosaajia, joiden ajasta yhtiöt kilpailevat aktiivisesti. Omaan hallitukseen sopivia henkilöitä etsittäessä on hyvä suunnata katse myös Suomen ulkopuolelle ja etsiä rohkeasti erilaisilla taustoilla olevia henkilöitä”, Eskola toteaa.
Hallituksiin kaivataan monipuolisempaa osaamista
Pitkään jatkuneessa haastavassa toimintaympäristössä kokeneiden hallitusammattilaisten rooli on korostunut, mutta pörssiyhtiöiden hallitukset tarvitsevat kokemuksen lisäksi myös uudenlaista osaamista.
Vuonna 2022 suomalaisten yhtiöiden hallituspaikkojen nimityksissä nähtiinkin iso askel kansainvälisempään suuntaan. Vuoden aikana toteutuneista nimityksistä yli puolet oli muita kuin Suomen kansalaisia. Vastaavasti edellisenä vuonna kansainvälisiä nimityksiä oli vain kolmannes.
Suomessa hallitusten jäsenten taustoissa työkokemus toimitusjohtajan tai talousjohtajan tehtävistä korostuu edelleen vahvemmin Eurooppaan ja Pohjoismaihin verrattuna. Pohjoismaista Tanskassa hallituspaikkoja täyttävät taustoiltaan monipuolisimmat osaajat.
”Suomessakin hallitusrooleissa toimivien taustat monipuolistuvat, vaikkakin muuta Eurooppaa hitaammin. Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksiin etsitään yhä enenevässä määrin henkilöitä, joilla on uudenlaista osaamista. Vahvasti kansainvälisissä yrityksissä uraansa tehneet ICT-taustaiset, vastuullisuuteen ja hallinnointiin liittyvää osaamista kartuttaneet osaajat sekä henkilöstöjohtamiseen erikoistuneet ammattilaiset istuvat hallituspöydissä yhä useammin”, Eskola sanoo.
