Kiina julkisti maaliskuussa tavoitteensa talouskasvulle, joka on viiden prosentin bruttokansantuotteen vuosittain. Tavoite on matalin talouskasvutavoite yli neljännesvuosisataan.
Kiinan aiempaa konservatiivisempi talouskasvutavoite johtuu Kiinan kotimarkkinoiden ja globaalien markkinoiden heikentyneestä kysynnästä. Kotimarkkinoilla haasteita on kysynnän puolella niin yrityksillä kuin kotitalouksilla. Heikompi globaali kysyntä on näkynyt viime kuukausina Kiinan vientiluvuissa. Vienti laski kolmena peräkkäisenä kuukautena lokakuusta joulukuuhun.
Kiinan bruttokansantuote kasvoi kolme prosenttia vuonna 2022. Se oli matalin lukema vuosikymmeniin. Mikäli Kiina yltäisi viiden prosentin talouskasvutavoitteeseen, niin se tarkoittaisi keskimäärin 4,6 prosentin bruttokansantuotteen kasvua vuosina 2020-2023.
Lukemat ovat kuitenkin vaatimattomia aiempiin vuosiin verrattuna. Esimerkiksi vuosien 2015-2019 aikana Kiinan bruttokansantuote kasvoi keskimäärin 6,7 prosenttia vuodessa.
Kiinan odotettu avautuminen tiukkojen koronarajoitusten jälkeen on ollut ”floppi”, toteaa Evlin päästrategi Valtteri Ahti pankin sijoittajakirjeessä.
”Huhtikuussa teollisuustuotannon odotettiin kasvavan 10,9 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan vuosi sitten, mutta kasvu olikin vain 5,6 prosenttia. Toukokuussa kasvuvauhti hidastui edelleen 3,5 prosenttiin”, Ahti toteaa.
Maailman toiseksi suurimman talouden tuonti oli myös alle vastaavan tason vuosi sitten. Sekin on Ahtin mukaan huono signaali.
”On vaikea uskoa teollisuuden kasvavan vauhdilla, jos tuonti supistuu. Tehtaat tarvitsevat raaka-aineita. Oxford Economics kirjoitti hieman liioitellen, että Kiinan talous osui Suureen Muuriin.”
Kiinan avautumiseen koronarajoitteiden kohdistui suuria toiveita, koska länsimaiden avautuminen toi runsaasti kasvua. Ahtin mukaan Kiinan uudelleenavautuminen on kuitenkin jäämässä palveluvetoiseksi, kotimaista taloutta ruokkivaksi ilmiöksi.
”Tavallaan Kiinan talous on linjassa länsimaisten talouksien kanssa, joissa kasvu on myös palveluvetoista.”
Kiina on perinteisesti varmistanut kasvun elvytyksellä. Myös nyt sijoittajat odottavat Kiinan vastaavan kasvuongelmaansa elvyttämällä.
”Tällä kertaa elvytys vaikuttaa jäävän retoriseksi”, Ahti toteaa.
Päästrategin mukaan Xi Jinpingin Kiina ei vaikuta olevan valmis velkavetoiseen elvytykseen siinä mittakaavassa kuin ennen. Sille on Ahtin mukaan hyvät perusteet.
”Valinnassa on järkeä. Mennyt finanssielvytys johti kiinteistökuplaan ja kallista infrastruktuuria rakennettiin tarpeettoman paljon. On hyvä muistaa, että rakennettu infrastruktuuri synnyttää juoksevia menoja. Siltoja ja maanteitä pitää asfaltoida. Haamukaupungit rapistuvat siinä missä sykkivät metropolit.”
Kiinan talouskasvu on ollut aiemmin huikeaa, mutta nyt on toinen ääni kellossa.
”Syyskuussa 2021 Kiinan talouden koko oli noin 15 biljoonaa dollaria ja maa kasvoi vanhoina hyvinä aikoina 7-10 prosenttia vuodessa. Kiina oli siis maailmantalouden kasvuveturi. Kiinan mittainen kasvuvaje ei ole helposti korvattavissa ja tekoälyn tuoman tuottavuushyödyn suuruusluokka on vielä hämärän peitossa.”
Luottoluokittaja Moody’s totesi tutkimusmuistiossaan, että ulkoinen ympäristö pysyy haastavana Kiinalle, kun Yhdysvallat ja muut korkean tulotason maat miettivät uudelleen teknologiainvestointejaan ja kauppapolitiikkaansa kasvavien geopoliittisten ja turvallisuusnäkökohtien valossa.