Sekä rakennushankkeiden että rakennuslupien suunta on edelleen jyrkästi alaspäin.
Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia touko-heinäkuun 2023 aikana yhteensä seitsemän miljoonaa kuutiometriä, joka oli 26 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Valmistuneiden rakennushankkeiden kuutiomäärä väheni 18 prosenttia vuodentakaisesta.
Asuinrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni vuoden 2023 touko-heinäkuun aikana 53 prosenttia vuodentakaisesta.
Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2023 touko-heinäkuussa 4 898 asunnolle, joka oli 56 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni vuoden 2023 touko-heinäkuussa 16 prosenttia vuodentakaisesta.
Rakennusluvista iso osa keskittyy Uudellemaalle
Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi vain kolmessa maakunnassa. Maakunnista Etelä-Savoon, Etelä-Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen myönnettiin kuutiomääriltään enemmän lupia kuin vuotta aiemmin.
Myönnettyjen rakennuslupien kokonaiskuutiomäärästä 34 prosenttia kohdistui Uudellemaalle vuoden 2023 touko-heinäkuussa.
Rakennushankkeita valmistui vuoden 2023 touko-heinäkuun aikana kuutiomäärällä mitattuna eniten Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Eniten kasvua oli Lappiin, Keski-Pohjanmaalle ja Kanta-Hämeeseen valmistuneissa rakennushankkeissa.
Koko maan tasolla rakennushankkeiden myötä valmistui 10 435 uutta asuntoa. Maakunnista eniten asuntoja valmistui Uudellemaalle, johon valmistui 4 695 asuntoa. Suurin kasvu valmistuneiden rakennushankkeiden asuntokappalemäärissä oli Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa vuodentakaiseen verrattuna.
Rakennussektorin vaikea tilanne ei vielä takapeiliin katsovissa tilastoissa näy. Elinkeinoelämän keskusliiton yhteispäällikkö, väitöskirjatutkija Lauri Vuori kommentoi rakennustilastoja X:ssä.
”Rakentamisen surkea suhdannetilanne ei ole vielä välittynyt kaikkiin tilastoihin. RT arvioi asuntoaloitusten jäävän tänä vuonna 16 000 tasolle. Estimointimallit seuraavat hitaasti käännettä juuri nyt”, hän toteaa.
Hallitukselta vaaditaan toimia
Rakennusalan työnantajajärjestö Rakennusteollisuus RT kertoo, että rakennusala on poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Tänä vuonna pudotaan alle finanssikriisin aikaisen tason, ja rakentamisen lasku kiihtyy kaksinumeroiseksi edelliseen vuoteen verrattuna.
Kohonneet rakentamiskustannukset, kiihtyvä inflaatio, korkeat korot ja kuluttajien heikko luottamus talouteen ovat vetäneet voimakkaasti alas etenkin asuntorakentamista.
”Jos rakentaminen jää liian pitkäksi aikaa liian syvälle, vaikutukset ovat vakavia koko talouteen, työllisyyteen ja asuntomarkkinoihin”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell varoittaa.
Randellin mukaan rakentamisessa kasvua voidaan odottaa aikaisintaan vuonna 2025.
RT esittää veropoliittisia toimia, joilla on mahdollista välittömästi vahvistaa luottamusta ja vauhdittaa asuntokauppaa. Asuntolainojen korkovähennysoikeuden palauttaminen ja asuntokaupan varainsiirtoveron poistaminen madaltaisivat kynnystä asunnon ostoon. Lisäksi suunnitellut leikkaukset valtion tukemaan asuntotuotantoon tulisi perua tässä suhdannetilanteessa.
Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan sisältyy mittava infrahankkeiden investointipaketti, jonka toteutus kannattaa Randellin mukaan käynnistää etupainotteisesti.
”Parlamentaarisesti valmistellusta Liikenne 12 -investointiohjelmasta löytyy lukuisia yhteiskuntataloudellisesti kannattavia ja suunnitteluvalmiudeltaan kypsiä infrahankkeita. Jos näistä päätetään budjettiriihessä, alkaa rakentaminen nopeimmillaan jo vuodenvaihteen tienoilla.”
