Edunvalvontavaltakirjan suosio kasvaa. Syykin on selvä: suomalaiset haluavat päättää asioistaan itse.
Kotitalouden kolme tärkeintä juridista asiakirjaa ovat avioehto, testamentti ja edunvalvontavaltakirja.
Edunvalvontavaltakirjalla henkilö voi antaa toiselle henkilölle oikeuden hoitaa asioitaan silloin, jos hän ei itse ole kykenevä niitä hoitamaan. Tyypillisesti tällainen tilanne syntyy, kun valtuuttaja sairastuu vakavasti. Valtuutus tehdään etukäteen, jolloin se on valmiina pahan päivän varalle, esimerkiksi pitkän sairaalajakson, sairauden tai tapaturman sattuessa.
Usein valtuutus annetaan henkilön lähiomaiselle, kuten sisarukselle, aviopuolisolle tai lapselle.
Edunvalvontavaltuutuksen hyödyt ovat kiistattomat.
Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö päättää itse, kuka hoitaa hänen raha- ja talousasioitaan sekä muita asioita, jos henkilö ei kykene hoitamaan omia asioitasi onnettomuuden, sairauden, vanhuuden tai muun toimintakykyä heikentävän syyn seurauksena.
Toisin kuin moni luulee, edes puolison asioita ei voi hoitaa ilman valtuutusta. Jos henkilö joutuu vaikkapa onnettomuuden vuoksi sairaalahoitoon, puoliso ei voi esimerkiksi maksaa sairaalahoitoon joutuneen laskuja pankkitililtä eikä hakea vakuutuskorvausta, ellei valtuuttaja ole antanut puolisolle oikeutta siihen.
Edunvalvontavaltuutus mahdollistaa itselle tärkeiden asioiden hoitumisen myös silloin, kun henkilö ei itse pysty päätöksiä tekemään. Selkeät ohjeet helpottavat myös läheisiä, kun he tietävät, miten valtuuttaja haluaa asiansa hoidettavan.
Edunvalvontavaltuutuksella on siis mahdollista pitää oma elämä omissa käsissä.
Edunvalvontavaltakirjan laatimiseen saa vinkkejä esimerkiksi Suomi.fi-oppaasta. Apuna kannattaa käyttää myös asiantuntijaa, kuten oikeusaputoimistoa tai pankin notariaattipalveluita. Näin on helppo varmistaa, että edunvalvontavaltakirja on laadittu oikein ja kaikki tarvittavat asiat otettu huomioon.
Väestön ikääntyminen lisää merkittävästi toisen puolesta asioinnin ja edunvalvonnan tarvetta tulevina vuosina. Odotettavissa on, että vuonna 2030 yli 100 000 suomalaisella on voimassa oleva edunvalvonta tai edunvalvontavaltuutus.
Edunvalvontavaltuutus kasvattaa suosiotaan
Edunvalvontavaltuutuksen suosio on kasvanut viime vuosina. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) vahvistamien edunvalvontavaltuutusten määrä oli vuonna 2022 ensimmäistä kertaa enemmän (51 %) kuin määrättyjen edunvalvontojen määrä. Edunvalvontavaltuutusten osuuden on ennustettu kasvavan entisestään.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2030 Suomessa arvellaan olevan yli 40 000 voimassa olevaa edunvalvontavaltuutusta, kun tällä hetkellä niitä on noin 18 000.
Edunvalvonnasta puhutaan usein ikääntyvien ja muistisairaiden kohdalla, mutta arki on arvaamatonta – sairauskohtaus, tapaturma tai onnettomuus voi yllättää kenet tahansa. Digi- ja väestötietovirasto suosittelee, että jokainen täysi-ikäinen laatii edunvalvontavaltakirjan tulevaisuutensa varalle.
”Edunvalvontavaltuutuksen tunnettuus on lisääntynyt ja valtuutuksen vahvistamista koskevien hakemusten määrä on voimakkaassa kasvussa. Edunvalvontavaltuutus on monin tavoin perinteistä edunvalvontaa sujuvampi tapa valtuuttajalle ja hänen luottohenkilölleen eli valtuutetulle. Siitä ei esimerkiksi tarvitse raportoida vuosittain viranomaisille”, sanoo Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Suvi Malinen.
Koskaan ei ole liian aikaista varautua tulevaan
Digi- ja väestötietovirasto on jo parin vuoden ajan kampanjoinut edunvalvontavaltuutuksen tunnettuuden lisäämiseksi. Yhteiskunnallisessa Omissa käsissä -kampanjassa on mukana jo yli 90 kumppania ministeriöistä lakiasiaintoimistoihin ja paikallisyhdistyksiin ympäri Suomen. Monet heistä tarjoavat palveluja edunvalvontavaltakirjan laatimiseksi.
Tänä vuonna kampanjassa kehotetaan laatimaan valtakirja ajoissa, elämä kun voi yllättää aktiivisen nuoren aikuisenkin. Kampanja näkyy lokakuussa muun muassa Yle TV1 -kanavalla.
Omissa käsissä -kampanjassa on myös mukana yrittäjä ja entinen nyrkkeilijä Elina Gustafsson, jonka elämässä riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Kiipeilyonnettomuus Himalajalla sai hänet pohtimaan, mitä tapahtuisi, jos hän menettäisi toimintakykynsä.
”Aika etäiseltä asialta edunvalvontavaltuutus aiemmin tuntui. Matka sai pohtimaan, mitä kaikkea tällaiselle aina liikkeellä olevalle voi sattua. Ennakkoon laadittu edunvalvontavaltakirja helpottaa läheisiäni hoitamaan asioitani, jos en itse siihen pysty”, sanoo Gustafsson.
