Varainhoidon pörssikonkari epäilee ekonomistien talousennusteita ja analyytikoiden tulosennusteita liian optimistisiksi.
Etenkin investointien laahaaminen pudottaa pohjaa toiveikkailta talousennusteilta, joita pörssikonkari Hannu Angervuo kuvaa ekonomistien ”himmeleiksi”.
”Suomalaisyhtiöiden investoinnit alenevat kaksi prosenttia kuluvan vuoden aikana. Teknologiateollisuuden investoinnit painuvat yli prosentin miinukselle. Yhteenlasketut investoinnit jäävät siten yhä alle korvausinvestointien tason, Angervuo viittaa Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) viime viikon investointikyselyyn, jonka anti meni täysin ohi talousmediassa.
Etenkin vientikysyntä vauhdittaa investointeja esimerkiksi koneiden ja laitteiden tuotantolinjoille. Teollisuus vastaa samalla yli 70 prosenttia Helsingin pörssin arvosta ja konepajat noin kolmannesta.
Lisäksi teollisuus tuo valtaosan yli 80 miljardin euron tavaroiden vientipotista, jotka menevät palkkojen kautta kulutukseen. Koneet ja laitteet tuovat vajaan kolmanneksen kaikista vientieuroista. jotka Angervuon laskivat viime vuonna viidestä kuuteen miljardiin euroon verrattuna edelliseen vuoteen.
”Heikentyneet vientiluvut, tilauskertymät ja tilauskannat ovat syystä tai toisesta jääneet liikaa paitsioon talousennusteissa niin pörssikurssien kuin talouskasvunkin osalta”, Angervuo lisää.
Tuotanto polkee paikallaan
Angervuo nostaa riskiä ekonomistien himmeleiden takaa esiin ja viittaa Eurostatin marraskuun tilastoihin, joiden mukaan teollisuuden tuotanto painui marraskuussa 0,2 prosenttia miinukselle EU:ssa sekä 0,3 prosenttia euroalueella verrattuna viime vuoden marraskuuhun.
Saksan ennakot kertovat, että Saksan bkt heikkeni 0,3 prosenttia viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä ja saman koko vuodelta.
”Euroopan teollisuus polkee tilastojen valossa paikallaan, mikä edelleen pudottaa pohjaa toiveikkailta talousennusteilta kululuvalle vuodelle”, Angervuo lisää
Metallin vienti sakkaamassa
Angervuon ennusteen mukaan pörssikurssit nousevat kuluvan vuoden aikana kaksinumeroisin prosenttiluvuin, mikäli euroalueen kysyntä lähtee rivakasti liikkeelle jo kevään aikana.
”Toistaiseksi Tullin vientitilastoistakaan ei löydy merkkejä viennin nopeasta vahvistumisesta euroalueelle eikä koko EU:n alueelle, vaan päinvastoin, minkä voi päätellä esimerkiksi metallin viennin arvon pudotuksesta viime vuoden tammi-lokakuulta”, Angervuo lisää.
Esimerkiksi ruotsalainen Boliden operoi perusmetallien valimoilla Suomessa, kuten Kokkolassa ja Harjavallassa, jossa venäläinen Norilsk Nickel tuottaa nikkeliä. Terästä tulee Outokummun Tornion tehtaalla ja SSAB:n Raahen Hämeenlinnan tehtailta. Yhtiöiden yhteenlaskettu vienti tekee miljardeja euroja vuositasolla.
Perusmetallit voikin nostaa yhdeksi avainmittariksi, joka kuvaa vientikysynnän ja talouden käännettä. Ehkä sijoittajat kartoittavat riskejä syvemmin kuin ekonomistit. Bolidenin osakekurssi on kuukaudessa pudonnut noin 16 prosenttia Tukholman pörssissä ja Outokumpu 12 prosenttia Helsingin pörssissä.
Metallien vienti jyrkästi alas
Tullin tilastojen mukaan jalostettujen perusmetallien yhteenlaskettu vienti teki ilman rikasteita vuoden 2023 tammi-lokakuussa yhteensä 2,46 miljardia euroa, johon pudotusta tuli noin 13 prosenttia verrattuna vuoden 2022 vastaavan jaksoon.
Kuparin viennin arvo tipahti 10,6 prosenttia ja sinkin lähes kymmenen prosenttia tammi-lokakuussa.
”Suomen vienti koostuu pitkälti metalliteollisuuden ja metsäteollisuuden erilaisista tuotteista, joissa molemmissa on tullut takapakkia viime vuodelta”, Angervuo lisää.
Öljytuotteiden viennin nousee toiseksi suurimmaksi konepajojen ja paperi- sekä kartonkituotteiden jälkeen. Raudan ja teräksen viennin osuudeksi tuli noin 5,4 prosenttia toissa vuonna koko viennistä.
Ovatko ennusteet liikaa yläkanttiin?
Talouselämä-lehti (19.1.2023) julkisti Factsetin kokoamat analyytikoiden konsensusennusteet, joiden mukaan Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto laskee 8,3 prosenttia, mutta liikevoitto vahvistuu yllättäen 3,6 prosenttia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan.
Angervuo pitää lukuja liian optimistisena ja ennustaa pörssiyhtiöiden yhteenlaskettuun liikevaihtoon 12 prosenttia miinusta ja samalla 14 prosenttia miinusta yhteenlaskettuun liikevoittoon.
”Analyytikoiden ennusteista voi päätellä, että pörssiyhtiöiden tulokset ovat lähteneet nousuun jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, mikä voi pitää kovana tavoitteena”, Angervuo lisää.
”Mediaani-kummajainen”
Angervuo nostaa yhdeksi ”kummajaiseksi” analyytikoiden ennusteen, jonka mukaan vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä pörssin niin sanotun mediaaniyhtiön liikevaihto laski 1,8 prosenttia ja liikevoitto ponnahtikin 13,6 prosenttia verrattuna edellisen vuoden loka-joulukuuhun,
”Itselläni ei ole mediaanista ennustetta, mutta pidän analyytikoiden ennustetta outoina. Nimittäin noin 20 suurinta yhtiötä vastaa yli 90 prosenttia Helsingin pörssin arvosta.”
Angervuo laskee, että vajaalla puolella pörssin päälistan yhtiöistä markkina-arvo jäi vuoden 2023 lopussa alle sataan miljoonaan euroon.
”Eli mistä mediaaniyhtiön kannattavuuden parannus tulee, jää itselleni arvoitukseksi. Mistä yritykset ovat löytäneet markkinat.”
”Jos analyytikoiden ennuste 13,6 prosentin liikevoiton vahvistumisesta mediaaniyhtiön kohdalla pitää paikkansa, niin heitän pensselit santaan”, Angervuo karrikoi.
Saksan ja euroalueen voi nostaa Suomen viennin ykkösratkaisijaksi myös kuluvan vuoden aikana.
Angervuo muistuttaa, että Euroopan heikkous tai paremminkin laahaaminen tulee vuosi-indekseillä mitattuna kouriintuntuvasti esiin mollivoittoisissa tuotantoluvuissa.
Euroalueen tuotanto nousee vain 2,4 prosenttia suuremmaksi verrattuna kahdeksan vuoden takaisiin indeksoituihin tuotantolukuihin.
Suomiko pelastaa?
Suomen teollisuus on sentään saavuttanut 17,5 prosentin kasvuluvut kahdeksassa vuodessa eli toiseksi eniten Ruotsin jälkeen. Saksan teollisuudelle eli Europan talousveturille on samassa ajassa kertynyt yli kahdeksan prosenttia miinusta.
”Suomiko yksin vetää euroaluetta vauhtiin teollisuudellaan aikana, jolloin suurin vientimaa eli Saksa hiipuu tuotannossaan?”
”Ekonomistit voisivat enemmän setviä tuotantolukuja ja muita tilastoja evästykseksi pidemmän ajan ennusteiden tehtailulleen”, Angervuo lisää.
Ennusteiden optimismista voi poimia muun muassa Helsingin Sanomien Vision (13.12. 2023), jonka mukaan taantuman pelkokerroin meni överiksi. Esimerkiksi Helsingin Yliopiston taloustieteen professori Niku Mättänen kuvaa Visiossa taantumaa ilmaisulla ”lievä”.
Ekonomistit eivät nosta Visiossa esiin euroalueen tuotantolukuja eikä myöskään suomalaisyhtiöiden taantuvia tilauskertymiä viime vuoden kolmen vuosineljänneksen osalta.
EK:n varoittaa, että Suomi jää yhä jälkeen Ruotsista investointien tasossa.
