Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuoreen suhdannebarometrin mukaan Suomea koskevat talousennusteet ovat heikentyneet odotetusti. Maamme talous supistuu hieman myös kuluvana vuonna. EK:n mukaan ennusteiden taustalla olevaan tilastopohjaan kohdistuu edelleen varsin suurta epävarmuutta.
Parempaa käsitystä viime vuoden talouskehityksistä saadaan järjestön mukaan vasta keväällä, kun vuosittaisten tilastojen tiedot ovat käytettävissä. Tässä vaiheessa on joka tapauksessa varsin selvää, että etenkin alkuvuosi tulee taloudessa olemaan vaikea. Konkurssien ja työttömyyden lisääntyminen kertovat kasvavista vaikeuksista kotimaisissa yrityksissä.
Talouden laskusuhdanne koettelee Suomessa tällä hetkellä erityisesti rakentamista sekä teollisuutta.
Rakennus- ja teollisuusyritysten tuotanto on vähentynyt ja odotukset tuleville kuukausille ovat synkät. Valmiiden myymättömien asuntojen varastot ovat korkealla tasolla ja teollisuuden tilauskirjojen ohentuminen heittävät ison varjon näiden päätoimialojen kehitykseen.
Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia syys-marraskuun 2023 aikana yhteensä 6,6 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 17 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan rakennushankkeita valmistui 9,6 miljoonaa kuutiometriä, 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Teollisuudessa puolestaan kausitasoitettu liikevaihto väheni vuoden 2023 marraskuussa 1,1 prosenttia lokakuuhun verrattuna. Lokakuussa liikevaihto kasvoi 0,2 prosenttia ja syyskuussa 0,6 prosenttia edeltävään kuukauteen verrattuna.
EK:n tammikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten arviot suhdannetilanteesta ovat säilyneet yhä kriisiaikojen tasolla. Sen sijaan yritysten suhdanneodotukset ovat nousseet viime syksystä, mutta ovat yhä selvästi alarekisterissä.
Palvelualat ovat kannatelleet taloutta ja etenkin työllisyyttä viime kuukausien aikana.
”Tuoreet tiedot vahvistavat sitä kuvaa, että alkuvuodesta tulee hyvin hankala. Lähikuukausien aikana työllisyys vähenee ja yritysten kannattavuus heikkenee, kun kysyntää ei ole. Positiivista kuitenkin on, että tuotannon ei odoteta supistuvan”, toteaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.
Pakarisen mukaan suhdannenäkymät viittaavat onneksi myös siihen, että loppuvuodesta tilanne voi lähteä korjaantumaan.
Pakarisen mukaan päätoimialoista rakentaminen painii syvimmissä ongelmissa. Hänen mukaansa uudisasuntorakentamisen tilanne on viimeksi ollut yhtä huono 1940-luvulla.
”Kasvanut tarjonta ja nopeasti kohonneet korot ovat vähentäneet uudisasuntojen kysyntää. Nopea korkojen nousu heijastuu myös muilla toimialoilla investointeihin ja varastoihin. Yritykset vähentävät varastojaan, koska sitoutuneen pääoman vaihtoehtoiskustannus on noussut. Samalla investointejakin tietysti harkitaan entistä tarkemmin”, Pakarinen jatkaa.
Suurin este kasvulle on yhä riittämätön kysyntä. Jopa 51 prosenttia vastaajayrityksistä raportoi kasvun esteekseen riittämättömän kysynnän.
Teollisuudessa tilauskannat ovat pudonneet selvästi alle normaalina pidetyn tason, mikä heijastuu suoraan tuotantoon. Rakentamisen ja teollisuuden hyytyminen vaikeuttaa investointien käynnistymistä, millä on väistämättä pitkän aikavälin vaikutuksia Suomen talouskehitykseen.
”Vaikeutunut suhdannetilanne iskee entisestään lovea yritysten kannattavuuteen. Tämä on näkynyt jo kasvaneina konkursseina. Henkilöstömäärät tulevat vähenemään kaikilla päätoimialoilla. Samalla työvoiman saatavuusongelmat ovat helpottaneet nopeasti”, Pakarinen toteaa.
