Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) ylläpitämään hintaseurantapalveluun raportoitiin tammi–kesäkuussa maanlaajuisesti yhteensä 22 177 vanhojen asuntojen kauppaa, mikä on 5,4 prosenttia vähemmän kuin samalla ajanjaksolla viime vuonna. Uudisasuntoja myytiin 934 kappaletta, mikä tarkoittaa 14,2 prosentin laskua viime vuoteen verrattuna.
Asuntokauppamäärät jäivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla historiallisen matalalle tasolle.
”Vuoden 2024 tammi–kesäkuussa myytiin vain noin 23 000 asuntoa. Jos vuosi jatkuisi vastaavalla tavalla, jäätäisiin vuonna 2024 vain noin 47 000 asuntokauppaan, mikä olisi asuntokaupan heikoin vuosi sitten 90-luvun alun laman”, toteaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Myyntiajoissa suurin muutos edelliseen puoleen vuoteen verrattuna oli, että keskimääräinen myyntiaika lyhentyi selvästi kesäkuussa käytetyissä omakotitaloissa koko Suomessa verrattuna alkuvuoteen.
”Asuntokauppa on suhdannevetoista ja Suomen yleinen talouden tilanne myös kertoo paljon asuntokaupan tilanteesta ja näkymistä. Kun Suomen talous on kunnossa ja menee hyvin, myös asuntokaupassa menee hyvin. Nykyinen heikko suhdanne on jatkunut poikkeuksellisen pitkään. Korkojen nousun ja asumismenojen voimakas kasvu on näkynyt asuntokauppatilastoissa”, Viljamaa arvioi.
Vuokra-asuntojen runsas tarjonta rajoittaa asuntokauppaa
Asuntokauppalukuja painaa Viljamaan mukaan alas myös nollakorkoaikana voimakkaasti lisääntynyt vuokra-asuntojen tarjonta. Kasvavat kaupungit luonnollisesti tarvitsevat asuntotuotantoa, ja kaupungistuminen on lisännyt vuokra-asumisen osuutta Suomessa.
Viljamaa kuitenkin uskoo, että asuntokaupan ja asuntomarkkinoiden pohja kuitenkin näyttäisi tapahtuneen tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
”Talvikuukaudet olivat poikkeuksellisen synkät asuntokaupassa. Toinen vuosineljännes oli jo huomattavasti parempi, ja asuntokauppamäärät kasvoivat kuukausittain sekä myös myyntiajat kääntyivät laskuun. Kesäkuussa nähtiin voimakas nousu asunnon ostoaikeissa, mikä on näkynyt heinäkuussa asuntonäytöillä ja asuntolainaneuvotteluissa. Kaikki näyttää siltä, että vuoden toisesta puoliskosta tulee vuoden alkupuoliskoa huomattavasti virkeämpi asuntokaupassa.”
Asuntorahoituksen sääntely asuntokaupan jarruna
Asuntorahoituksen sääntelyä on kiristetty voimakkaasti jo noin 15 vuotta. Suomessa on myös poistettu omistusasuntolainojen korkovähennysoikeus. Muissa Pohjoismaissa on edelleen korkovähennysoikeus käytössä.
Viljamaan mukaan ei ole sattumaa, että Ruotsissa ja myös muissa Pohjoismaissa asuntokauppa on piristynyt reippaasti jo vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
”Suomi tulee jälkijunassa. Asuntorahoituksen sääntelyllä on tässä oma osuutensa. Kokonaisuutta olisi Suomessakin syytä miettiä. Ainakin 35 vuoden asuntolainat olisi syytä palauttaa valikoimiin kasvukeskuksissa. Toimenpiteitä tarvitaan, jotta asuntokauppaan saadaan vauhtia, koska se on myös keskeisin keino saada rakentaminen liikkeelle ja kansantalouteen lisää vetoa sekä dynamiikkaa”, Viljamaa painottaa.”
Suomen talous vaatisi ohjauskorkojen laskua, Viljamaa esittää. Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi oli kesäkuussa koko euroalueen alhaisin.
Kuluttajien ostovoima siis joka tapauksessa vahvistuu, ja sitä mukaa asunnon ostoaikeet vahvistuvat, Viljamaa uskoo.
