Kiinnostus asuntokauppaan selvässä kasvussa – polarisaatiota voi olla luvassa

Suomalaiset ovat tänä vuonna osoittaneet entistä enemmän kiinnostusta asuntokauppaan. Oikotien mukaan asuntoilmoitusten katselumäärät ovat kasvaneet 20 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Tämä kehitys jatkaa pitkän aikavälin suuntausta, joka on ollut nousujohteinen jo jonkin aikaa.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) tilastojen mukaan asuntojen ostaminen on ollut aktiivista koko viime vuoden ajan, ja loka–joulukuussa asuntoja ostettiin jopa 35 prosenttia enemmän kuin tammi–maaliskuussa.

Oikotien asuntojohtaja Anna Leinonen kommentoi, että asuntokaupassa on nyt nähtävissä kaksi merkittävää ilmiötä: hinnat ovat edullisia, mutta samalla asuntomarkkinoiden kysyntä ja kiinnostus ovat olleet selvässä kasvussa. 

Vaikka yleinen taloustilanne saattaa rajoittaa asuntokauppojen määrää, hintatasoon tarttuminen näyttää monille olevan houkutteleva mahdollisuus. Tämä yhdistelmä on saanut suomalaiset jälleen liikkeelle asuntomarkkinoilla. Nordealta on sanottu, että etenkin hyväkuntoisille asuntohelmille on kysyntää.

Eniten etsitään omakotitaloja

Tänä vuonna suomalaiset ovat erityisesti kiinnostuneet omakotitaloista. Eniten etsitään omakotitaloja, toiseksi eniten erillistaloja ja kolmanneksi vapaa-ajanasuntoja.

Kerrostaloasunnot ovat tällä hetkellä vasta neljänneksi halutuimpia asuntotyyppejä. Omakotitalojen ja rivitalojen hinnat ovat pysyneet vakaampina verrattuna kerrostaloasuntoihin, mikä voi osaltaan selittää kiinnostuksen suuntautumisen näihin asumismuotoihin.

“Noin puolet suomalaisista asuukin omakotitaloissa”, Leinonen toteaa Oikotien tiedotteessa. 

Vapaa-ajan asuntojen kysyntä on kasvanut niin paljon, että ne ovat tällä hetkellä hakutilastoissa edellä kerrostaloasuntoja. Tämä ilmiö on erityisesti havaittavissa pääkaupunkiseudulla, jossa vapaa-ajana suntojen etsiminen on yleistynyt. Muilla alueilla, kuten Turussa ja Tampereella, puolestaan etsitään enemmän kerrostaloasuntoja, vaikka näissä kaupungeissa kerrostaloasuminen on suhteellisesti vähemmän yleistä kuin pääkaupunkiseudulla.

Tällä hetkellä onkin mahdollista löytää hyviä asuntohelmiä.

”Asuntomarkkinoilla haetaan nyt hyvää laatua kohtuuhinnalla. Tällainen ilmiö on tyypillinen tilanteessa, jossa markkinatilanne ei ole vielä täysin normaali. Nyt voikin olla erinomainen tilanne hyödyntää ostopaikkoja – ja löytää asuntohelmiä hyvällä hinnalla”, kertoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Kaupaksi käyvät tällä hetkellä keskimääräistä parempikuntoisemmat asunnot hyvillä sijainneilla. Ostajat hakevat hyvää laatua edulliseen hintaan.

Hintakäänne on luvassa tänä vuonna sekä vuonna 2026

Nordea odottaa tänä vuonna asuntojen hintojen nousevan 1,5 prosenttia. Kauppamäärien piristymisestä huolimatta asuntojen myyntiajat ovat kuitenkin pysyneet pitkinä, keskimäärin yli 100 päivää. 

Asuntobisneksen piristymistä lannistaa kuitenkin se, että monen kodin talous on tiukalla muutaman huonomman vuoden jälkeen. Nordean mukaan tämä näkyy asuntolainakannan supistumisena ja lainoja maksetaan pois enemmän kuin mitä uusia otetaan.

Kotitaloudet ovat myös lykänneet isoja ostopäätöksiä epävarmuuden takia, jota ovat ylläpitäneet heikon työllisyystilanteen lisäksi negatiiviset uutiset niin Suomen kuin Euroopan taloudesta, Ukrainan sota sekä USA:n epämääräinen talous- ja politiikkatilanne.

Kostiainen näkee kuitenkin monia tekijöitä, joiden avulla asuntokauppa toipuu tänäkin vuonna. Näitä ovat korkojen laskun lisäksi muun muassa Suomen talouden toipuminen ja kuluttajan ostovoiman paraneminen. Asuntomarkkinoiden elpyminen on näin ollen mahdollista, vaikka ennakoitu hintojen nousu pysyisikin maltillisena.

”Asuntokaupan toipuminen jatkuu ja odotamme asuntohintojen nousevan tänä vuonna koko maan tasolla 1,5 prosenttia. Vuonna 2026 hintojen odotetaan nousevan 2,5 prosenttia, kun kolmatta vuotta jatkuva vähäinen rakentaminen alkaa näkyä asuntotarjonnan supistumisena”, Nordean ekonomisti Juha Kostiainen sanoo.

Polarisaatio näkyy asuntomarkkinoilla

Asuntomarkkinoilla voi tänä vuonna olla entistä enemmän polarisaatiota. Kiinnostuksen kasvu asuntokauppaan johtuu osittain siitä, että korkojen ja yleisen hintatason nousu vuosina 2022 ja 2023 on tasoittunut. Samalla kuitenkin työllisyystilanteen ja taloustilanteen vaihtelut vaikuttavat siihen, keillä on varaa tarttua asuntokaupan mahdollisuuksiin.

“Asuntojen hankkiminen saattaa polarisoitua entisestään. Ne, joille asunnon ostaminen on mahdollista, hyödyntävät ostajan markkinan tarjoamia mahdollisuuksia. Samaan aikaan kuitenkin joukko, jolle asunnon hankkiminen ei ole mahdollista, on kasvanut”, Leinonen ennustaa.

Tänä vuonna asuntomarkkinoilla on siis nähtävissä entistä suurempi eriytyminen niiden välillä, jotka voivat tehdä asuntokauppoja, ja niiden, jotka jäävät sivuun tästä mahdollisuudesta.

Tämä polarisaatio saattaa muuttaa asuntomarkkinoiden dynamiikkaa ja asettaa haasteita monelle ostajalle ja myyjälle.