Kullan hinta on jatkanut jyrkkää nousuaan, kun jalometallin hinta on kivunnut jo 3075 dollariin. Hintapiikin taustalla on useita taloudellisia ja geopoliittisia tekijöitä, joista merkittävimpänä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ilmoittamat uudet tullit autoteollisuuteen.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump toteutti lupauksensa asettaa tullimaksuja ulkomaisille autonvalmistajille määräämällä 25 prosentin tullit kaikille Yhdysvaltojen ulkopuolella valmistetuille autoille ja kevyille kuorma-autoille sekä tietyille autoalan osille.
Tullit astuvat voimaan 2. huhtikuuta ja täydentävät jo olemassa olevia tulleja. Valkoisen talon arvioiden mukaan tullimaksuina kerätään vuosittain 100 miljardia dollaria.
Tullit kohdistuvat valmiiden autojen lisäksi myös ulkomailta tuotuihin moottoreihin, vaihteistoihin, voimansiirron osiin ja sähkökomponentteihin ulkomaisiin tuotteisiin. Autonosien tullit astuvat voimaan viimeistään 3. toukokuuta julistuksen mukaan, ja niiden luettelo voi ajan myötä laajentua kattamaan lisää osia.
Trump kuvaili tulleja ”pysyviksi” ja sanoi, ettei ollut kiinnostunut neuvottelemaan poikkeuksista.
Protektionismi luo epävarmuutta ja nostaa kullan kysyntää
Finanssitalo XS.comin markkina-analyytikko Antonio Di Giacomo toteaa sijoittajakirjeessään, että Trumpin hallinnon protektionistinen linja on kärjistänyt kauppajännitteitä ja saanut sijoittajat etsimään turvasatamakohteita, kuten kultaa.
”Epävarmoina talousaikoina kulta on usein suosittu vaihtoehto pääoman suojaamiseen, mikä selittää sen viimeaikaisen arvonnousun”, Giacomo selittää.
Protektionismi tarkoittaa talouspolitiikkaa, jossa valtio suojelee omaa talouttaan ulkomaiselta kilpailulta erilaisilla kaupan esteillä, kuten tulleilla, tuontikielloilla, tullimaksuilla tai kotimaisia yrityksiä tukevilla säännöksillä. Tavoitteena on usein suojella kotimaista teollisuutta, työpaikkoja ja talouskasvua, mutta protektionismi voi myös johtaa kauppasotiin ja hintojen nousuun.
Giacomon mukaan toinen kullan hinnannousuun vaikuttava tekijä on ollut kaivosyhtiöiden tilanne.
Yhtiöt kuten Sibanye ja Gold Fields ovat kohdanneet oikeudellisia kiistoja ja yritysostoihin liittyviä ongelmia, mikä on lisännyt alan epävakautta.
”Nämä haasteet ovat vaikuttaneet tuotantoon ja vahvistaneet käsitystä kullan niukkuudesta, mikä on osaltaan nostanut kullan hintaa”, Giacomo toteaa.
Samaan aikaan jättipankki Goldman Sachs on nostanut kullan hintennusteitaan ja arvioi sen nousevan 3 300 dollariin unssilta vuoden 2025 loppuun mennessä. Ennuste perustuu keskuspankkien kasvaneeseen kysyntään, sillä ne lisäävät kultavarantojaan hajauttaakseen omaisuuseriään ja vähentääkseen riippuvuuttaan epävakaista valuutoista, kuten Yhdysvaltain dollarista.
Giacomon mukaan myös kullan fyysiseen varantoon perustuvat pörssinoteeratut indeksirahastot eli kulta-ETF:t ovat houkutelleet merkittäviä pääomavirtoja.
”Sekä institutionaaliset että yksityissijoittajat ovat osoittaneet uudelleen kiinnostusta näihin sijoitustuotteisiin, mikä on lisännyt hintojen nousupainetta. Kasvavat sijoitukset näihin rahastoihin osoittavat luottamusta kullan arvonnousuun keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.”
Inflaatio ruokkii kullan kysyntää
Maailmanlaajuisesti myös inflaatio on ollut keskeinen tekijä kullan arvonmuodostuksessa.
”Hyödykkeiden ja palveluiden hintojen noustessa sijoittajat etsivät omaisuuseriä, jotka säilyttävät arvonsa ja suojaavat ostovoiman heikkenemiseltä. Historiallisesti kulta on ollut luotettava arvon säilyttäjä korkean inflaation kausina”, markkina-analyytikko toteaa.
Toinen huomionarvoinen tekijä on Giacomon mukaan keskuspankkien rahapolitiikka. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve sekä muut keskuspankit ovat toteuttaneet toimia inflaation hillitsemiseksi ja talouksien vakauttamiseksi, mikä on aiheuttanut heilahtelua valuuttamarkkinoilla. Nämä vaihtelut ovat myös osaltaan vahvistaneet kullan asemaa turvasatamaomaisuutena.
Yhteenvetona Giacomo toteaa, että geopoliittinen epävarmuus, protektionistinen politiikka, kaivosteollisuuden haasteet ja kullan kasvava kysyntä ovat merkittävästi nostaneet sen hintaa.
”Goldman Sachsin kaltaisten analyytikoiden optimistiset ennusteet sekä keskuspankkien lisääntyneet osto-ohjelmat vahvistavat kullan asemaa turvasatamakohteena epävakaassa taloustilanteessa. Jää nähtäväksi, jatkuuko tämä kehitys tulevina kuukausina vai tuovatko odottamattomat tekijät muutoksia suuntaan”, hän pohtii.
Taustalla eli isossa kuvassa kyse on USA:n yritys estää Kiinaa pääsemästä maailman ykköseksi niin taloudessa,poliittisessa kuin sotilaallisessa mielessä siitä johtuu Trumpin kiire (Ukrainan,Grönlanti,Panama) koska Kiina on mennyt USA:n ohi jo monella alalla ja maapallon raaka-aine ja energia varoista lakaa huima taistelu pohjoisella pallopuoliskolla,käytännössä Kiina on jo ottanut edun etelä amerikan,afrikan ja venäjän raaka-ainevaroihin rakantamalla tie ja vyö hanketta ympäri pallon.
Myös dollarin suojeleminen ja pysyminen kaupankäynnin ykkösvaluuttana ja maiden reservivaluuttana huolettaa Trumpia nyt on kova dollarin myyntikampanja Brics mailla menossa myös dollari arvoisia velkakirjoja myydään ja tietenkin kehittyvien maiden keskuspankkien kultaostot mitkä tulevat jatkumaan vielä vuosia, tarkoituksena ilmeisesti lanseerata oma kaupankäyntivaluutta Brics maiden kesken dollarin tilalle ja vakuus maiden välillä perustuisi kultaan,nämä kaikki yhdessä nostavat kullan hintaa.
Uusi maailmanjärjestys muutos on menossa ja mikäli kukaan ei anna periksi ja halua menettää kasvojaan tietää se yleensä sotaa.
Lisämausteena mahdollinen stafglaatio jenkkilässä mikäli inflaatio pysyy korkealla ja työttömyys kasvaa joten FED on kovan paikan edessä Trumpilta tulee varmasti painetta FED:lle koronlaskun muodossa.
Kiinan ja USAn suhde on hieman monisyisempi kuin Trumpin esikunnan ulostulojen perusteella voisi kuvitella.
Kiinalaisten yhtiöiden suurin markkina on edelleen maailman suurin kansantalous eli USA.
Dollarin aseman heikentyminen olisi valtava ongelma myös kaikille niille jotka omistavat USA:n valtion liikkeeseen laskemia velkakirjoja.
Edelleen raaka-aineiden tuottajat todennäköisesti haluavat maksun vakaana ja vapaasti vaihdettavana valuuttana, jonka takana on todella suuri talous.
Tällä hetkellä maailmassa ainoa joka edes jossakin määrin täyttää dollarin lisäksi edelliset kriteerit on Euro. Kiinan valuutta ei ole vapaasti vaihdettava ja yksipuoluemaan keskuspankin riippumattomuus on vähän niin ja näin.
Edellinen muutos vahvistaisi Euroa ja olisi todella iso ongelma euroalueen ulkopuolelle vietäessä.
Vielä siitä kultaan sidotusta mahdollisesta Brics-maiden valuutasta.
En usko, että ihan niin typerää temppua tekevät, koska kultakanta rajaa tehokkaasti liikkeellä olevan rahan määrää.
Käytännössä kultakanta tarkoittaa korkeaa korkotasoa, matalaa kulutusta ja investointiastetta sekä työttömyyttä.
Lisäksi korkea korkotaso vahvistaisi valuuttaa todennäköisesti liian nopeasti ja pahentaisi työttömyyttä kyseisissä maissa entisestään.
1930- luvun laman yksi syistä oli kultakannasta johtunut liian korkea korkotaso.