Presidentti Donald Trumpin nopeat liikkeet kauppapolitiikassa ja kauppakiistojen syveneminen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä ovat hämmentäneet markkinoita ja aiheuttaneet dramaattisia liikkeitä useilla eri markkinoilla.
Viime päivät ovat olleet markkinoilla poikkeuksellisia.
Yleensä osakkeiden myyntiaallossa on tavanomaista, että Yhdysvaltojen valtiolainojen hinnat nousevat ja niiden korot laskevat, koska valtiolainat koetaan turvasatamasijoituksiksi. Nyt kuitenkin USA:n pitkät korot lähtivät kovaan nousuun, kun sekä USA:n valtion 10 vuoden, että 30 vuoden lainan korko nousi vuorokaudessa noin 0,7 prosenttiyksikköä.
Pörssissäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri herättelee tavallisia sijoittajia miettimään viime viikkojen kurssimyräköiden vaikutuksia osakemarkkinoille ja omiin sijoituspäätöksiin. Hänen mukaansa USA:n presidentti Donald Trumpin talouspolitiikka on kolmella tapaa muuttamassa sijoittamisen megatrendejä.
”Nyt osakemarkkinoiden liikkeitä ohjaavat protektionismi, jatkuva geopoliittinen epävarmuus sekä nouseva inflaatio. Osa sijoittajista on varmasti jo reagoinut tilanteeseen, mutta myös rahastosijoittajien kannattaa tarkistaa, mitä sijoituksia omissa rahastoissa on”, sanoo Lounasmeri.
Protektionismi tarkoittaa talouspoliittista strategiaa, jonka tavoitteena on suojella kotimaista taloutta ja tuottajia ulkomaiselta kilpailulta. Tämä toteutetaan usein kaupan esteiden, kuten tuontitullien, kiintiöiden, valtion tukien tai tuotteiden standardien avulla.
Mihin sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota?
Globalisaation vaihtuminen ryminällä protektionismiksi johtaa siihen, että valtiot korostavat huoltovarmuutta sekä yritykset muuttavat toimitusketjujaan ja perustavat tuotantolaitoksiaan uusiin paikkoihin.
Lounasmeren mukaan sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millä markkinoilla yritys toimii, missä ovat sen asiakkaat ja missä tuotantolaitokset.
”Moni suomalaissijoittajien suosima kansanosake toimii lähinnä Suomessa, mutta kotimaiset kansainvälisesti toimivat konepajat taas joutuvat sopeuttamaan toimintaansa uuteen tilanteeseen.”
Kun geopoliittinen epävarmuus on osakemarkkinoilla uusi normaali, kurssivaihtelut jatkuvat, ja vielä aiempaa jyrkempinä ja lyhyempinä. Tämä voi hämmentää myös pitkän linjan sijoittajia, sillä aiemmin kurssilaskut ovat kestäneet koronakevään yhden kuukauden laskusta 1970-luvun neljän vuoden laskumarkkinaan.
Mitkä sijoitukset ovat turvasatamia?
Tässä tilanteessa monen sijoittajan mielenkiinto kohdistuu turvasatamasijoituksiin. Esimerkiksi kullan hinta on noussut tänä vuonna jo yli viidenneksen. Myös muita turvasatamasijoituksia löytyy, ja Lounasmeri nostaakin esiin puolustusteollisuuden.
”Suojaa heiluriliikkeeltä tuo sijoitusten riittävä hajautus, mutta lisäksi entistä useampi kääntyy nyt niin sanottuihin turvasatamayhtiöihin ja – sijoituksin. Perinteisiä turvasatamia ovat olleet kulta ja valtioiden joukkolainat, mutta osakesijoittajia kiinnostavat etenkin puolustusteollisuuden yhtiöt ja niitä palvelevat yhtiöt, joita löytyy myös kotipörssistä”, Lounasmeri arvioi.
Kauppasodan jatkuminen ja kovemmat tullit johtavat siihen, että inflaatio palaa ja kuluttajahinnat kääntyvät nousuun. Osake- ja rahastosijoittajat joutuvat taas miettimään, mitkä yhtiöt pärjäävät inflaatiosta huolimatta.
”Moni kiinnostuu nyt niin sanotuista arvo-osakkeista, jotka ovat arvostettuja yhtiöitä ja pystyvät tarjoamaan vakaata osinkovirtaa”, Lounasmeri toteaa.
Maltti on valttia, kun markkinoilla rytisee. ”Omia sijoituksia kannattaa sopeuttaa ajan kanssa, eikä äkkiliikkeisiin ole pitkäjänteisellä osake- tai rahastosijoittajalla tarvetta. Pakkomyynteihin ovat ajautuneet lähinnä velalla sijoittaneet”, Lounasmeri korostaa.
Juuri noin, mikäli aikaa on käytössä muutamaa vuotta enemmän, niin huonot ajat tarkoittavat edullisia hankintoja.
Teknologinen kilpajuoksu jatkuu siitä huolimatta mitä Golf-kentällä keksitään.