Sijoittamisessa tietynlaiset sijoittajan käyttäytymismallit voivat ajaa kokeneenkin sijoittajan tekemään harkitsemattomia päätöksiä ja unohtamaan sijoittamisen perusperiaatteet.
Moni amerikkalaisia sijoitussivustoja tai sosiaalisen median sijoituskeskusteluja seurannut suomalaissijoittaja on varmasti törmännyt kirjainlyhenteeseen FOMO. Kyse on lyhenteestä, joka tulee englannin kielen ilmaisusta ”Fear of Missing Out”.
FOMO tarkoittaa sijoittamisen yhteydessä pelkoa siitä, että jää paitsi merkittävästä mahdollisuudesta tai tuotosta. Ilmiö on saanut erityistä huomiota viime vuosina, kun markkinat ovat ailahdelleet ja sijoittajille on tarjottu jatkuvasti uusia ”seuraavan ison jutun” mahdollisuuksia.
FOMO ei ole vain yksittäisten sijoittajien ongelma, vaan se näkyy laajasti niin yksityissijoittajien kuin ammattilaistenkin päätöksenteossa.
FOMO:n syntymekanismi liittyy vahvasti ihmisen psykologiaan ja sosiaaliseen käyttäytymiseen.
Sijoittajat kokevat painetta nähdessään muiden hyötyvän markkinoilla – olipa kyseessä sitten ystävien tarinat, sosiaalisen median hehkutus, uutisotsikot tai analyytikoiden kommentit. Tietoisuus siitä, että joku muu on onnistunut saamaan nopeasti merkittäviä voittoja, herättää tunteen, että ”minunkin pitäisi olla mukana”.
Tämä tunne voimistuu erityisesti silloin, kun markkinoilla tapahtuu nopeita ja laajoja nousuja, kuten teknologiayhtiöiden, kryptovaluuttojen tai meemiosakkeiden kohdalla on nähty.
Miksi sijoittajat ovat FOMO:n vietävissä?
Sijoittajan FOMO-käyttäytyminen perustuu useisiin psykologisiin ilmiöihin ja niin sanottuihin kognitiivisiin vinoumiin.
FOMO syntyy erityisesti siitä ahdistuksesta, että muut hyötyvät sijoitusmahdollisuuksista, joista itse jää ulkopuolelle. Tämä tunne korostuu nykyisessä sijoitusympäristössä, jossa uutiset ja some menestystarinoista leviävät nopeasti ja laajasti.
Yksi keskeinen syy FOMO-käyttäytymiseen on laumakäyttäytyminen ja sosiaalinen todistusaineisto: ihmiset hakevat vahvistusta omille päätöksilleen muiden toiminnasta, etenkin epävarmoissa tilanteissa. Kun näkee muiden sijoittavan ja saavan tuottoja, syntyy helposti käsitys, että kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus, johon täytyy tarttua.
Sosiaalinen media, uutisointi ja tuttavien menestystarinat vahvistavat tätä ilmiötä ja luovat painetta lähteä mukaan ilman omaa analyysiä.
FOMO:n taustalla vaikuttaa myös katumuksen välttäminen (regret aversion): sijoittajat pelkäävät katuvansa, jos eivät hyödynnä mahdollisuutta, joka osoittautuukin tuottoisaksi. Tämä pelko voi johtaa impulsiivisiin päätöksiin, joissa logiikka ja sijoitussuunnitelma jäävät tunteiden jalkoihin.
Lisäksi tappiokammo (loss aversion) saa ihmiset kokemaan mahdollisen menetyksen tuskallisempana kuin vastaavan voiton ilon, mikä voimistaa FOMO:n vaikutusta.
FOMO-käyttäytyminen vie sijottajan harhateille
FOMO-käyttäytyminen on sijoittajalle erityisen vaarallista, koska se johtaa usein harkitsemattomiin ja impulsiivisiin päätöksiin.
Sijoittaja saattaa ostaa osakkeita, rahastoja tai muita sijoituskohteita pelkästään siksi, että niiden hinta on noussut nopeasti ja kaikki muutkin ostavat. Tällöin ostot tehdään usein ilman kunnollista analyysiä yhtiön liiketoiminnasta, arvostustasosta tai tulevaisuuden näkymistä.
Usein FOMO:n vallassa sijoittaja ostaa huipuilta ja myy paniikissa, kun kurssit kääntyvät laskuun – tämä johtaa helposti tappioihin ja sijoitussalkun arvon heikkenemiseen.
Lisäksi FOMO altistaa sijoittajan ylisuureen riskinottoon. Sijoittaja saattaa laittaa liian suuren osuuden varoistaan yhteen kohteeseen, unohtaa hajautuksen ja riskienhallinnan perusperiaatteet sekä jättää huomioimatta oman riskinsietokykynsä ja sijoitussuunnitelmansa.
Kun sijoituspäätös perustuu tunteeseen eikä tietoon, riskinä on, että sijoittaja ei ymmärrä sijoituskohteen todellisia riskejä tai markkinatilanteen muutoksia. Tämä voi johtaa suuriin ja pysyviin tappioihin, jos markkinat kääntyvät yllättäen.
FOMO voi myös ruokkia markkinoiden ylilyöntejä ja kuplia. Kun suuri joukko sijoittajia toimii samanaikaisesti pelon ja ahneuden ohjaamana, hinnat nousevat nopeasti epärealistisille tasoille.
Tätä on nähty esimerkiksi teknologiakuplan aikaan 2000-luvun alussa, kryptovaluuttojen hurjissa nousuissa sekä meemiosakkeiden tapauksissa. Kun kupla puhkeaa, monet FOMO:n vallassa mukaan lähteneet sijoittajat jäävät nuolemaan haavojaan.
Kun suuri osa sijoittajista toimii tunteiden, ei tiedon perusteella, markkinoista tulee epävakaampia ja arvaamattomampia. Tämä lisää kaikkien markkinaosapuolten riskiä ja vaikeuttaa pitkäjänteistä, perusteltua sijoittamista.
Pitkällä aikavälillä FOMO voi johtaa myös sijoittajan henkiseen kuormitukseen. Jatkuva kiireen, epävarmuuden ja ulkopuolisuuden tunne lisäävät stressiä ja voivat heikentää sijoituspäätösten laatua entisestään.
Sijoittaja saattaa menettää luottamuksen omaan suunnitelmaansa ja alkaa reagoida markkinoiden liikkeisiin yhä impulsiivisemmin.
Sijoittajan kannattaa oppia tunnistamaan FOMO
Sijoittajan kannalta FOMO:n tunnistaminen ja hallinta ovatkin keskeisiä taitoja.
Sijoittajan kannattaa pysähtyä, analysoida sijoituskohteet huolellisesti, pysyä omassa sijoitussuunnitelmassa ja hyväksyä, että kaikkiin nousuihin ei voi osallistua.
Pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja tietoon perustuva sijoittaminen tuottaa todennäköisemmin hyviä tuloksia kuin impulsiivinen päätöksenteko muiden menestyksen tai markkinahypen perusteella.
FOMO:n vastalääkkeenä toimii kärsivällisyys, rationaalisuus ja oman sijoitustyylin johdonmukainen noudattaminen – vaikka se välillä tarkoittaisi, että jää hetkellisesti sivustakatsojaksi markkinoiden kuumimmissa nousuissa.
Kaiken sijoitusmarkkinoilla nähnyt sijoituslegenda Warren Buffett on todennut, ettei FOMO ei ole hänelle mikään syy ostaa sijoituskohteita. Buffett painottaa, että hän ei koskaan pelkää jäävänsä sijoituksesta paitsi, jos kyseessä on tuote tai yritys, jota hän ei ole tutkinut perusteellisesti.
”Charlie ja minä jätimme paljon asioita…emme koskaan olleet huolissamme siitä, että jäisimme paitsi jostain, mitä emme ymmärtäneet”, Buffett kertoo.
