Euroopan keskuspankki (EKP) varoittaa, että tekoälyteknologiaan nojaavien pörssiyhtiöiden kurssinousu on ajanut arvostustasoja historiallisen korkeiksi ja tehnyt markkinoista alttiita jyrkälle korjausliikkeelle.
Samalla keskuspankki muistuttaa, että mahdollinen AI-hypekupla osuisi ympäristöön, jossa valtioiden velka ja korkomenot ovat jo ennestään koholla – eli puskurit shokkien vaimentamiseen ovat aiempaa ohuemmat.
EKP:n tuoreessa Financial Stability Review -katsauksessa keskuspankki toteaa, että osakemarkkinoiden arvostukset ovat venyneet ja keskittyneet poikkeuksellisen harvoihin osakkeisiin, erityisesti Yhdysvaltain teknologia- ja tekoälyyhtiöihin. Keskuspankin mukaan juuri tämä yhdistelä korkeita arvostustasoja ja suppeaa johtotähtijoukkoa kasvattaa riskin siitä, että hinnoittelu kääntyy nopeasti ja laajasti, jos tekoälyn käyttöönotto tai tuloskasvu jää odotuksista.
Varoitus on riskinarvio koko euroalueen rahoitusjärjestelmästä. Kun samat tekoälytarinat ajavat kursseja ylös globaalisti, mahdollinen pettymys yhdessä markkinassa voi heijastua nopeasti myös eurooppalaisiin ja suomalaisiin sijoituskohteisiin.
Euroopan keskuspankin varapääjohtaja Luis de Guindos kuitenkin täsmentää, ettei mahdollinen markkinakorjaus välttämättä tarkoittaisi varsinaisen “kuplan puhkeamista”. Hän korosti, että vaikka arvostuksiin liittyy “epäilyksiä”, keskuspankki ei ole tehnyt johtopäätöstä, että todellinen kupla olisi olemassa.
”Markkina hinnoittelee erittäin optimistista skenaariota – tekoälyn täysimittaista käyttöönottoa ja maailmanlaajuista leviämistä”, de Guindos toteaa ja lisäsi, että sijoittajat uskovat tekoälyyn liittyvien liiketoimintasuunnitelmien toteutuvan odotetusti.
”Jos tämä skenaario ei toteudukaan, jos lähitulevaisuudessa tulee yllätyksiä, saattavat arvostukset kohdata merkittävän korjausliikkeen”, hän jatkoi.
Tekoälyhype vai perusteltu tarina?
Nykyinen tilanne ei kuitenkaan muistuta vuoden 2000 it-kuplaa, keskuspankki toteaa. Tämän päivän yhtiöillä on korkeat voittomarginaalit, vahva tuloskasvu, vähän velkaa ja liiketoiminta on monipuolista myös tekoälyn ulkopuolella. 25 vuotta sitten kurssinousua vauhdittivat tappiolliset startup-yritykset.
Raportti kuitenkin varoittaa, että läpinäkymättömät listaamattomien yhtiöiden markkinat voivat tällä kertaa voimistaa kurssilaskuja, mikä saattaa johtaa pakkomyynteihin ja heijastua eurooppalaisiin vakuutusyhtiöihin, eläkerahastoihin ja varainhoitajiin, joilla on jatkuvia likviditeetti- ja vivutusriskien haavoittuvuuksia.
EKP tunnistaa, että tekoäy voi pitkällä aikavälillä nostaa tuottavuutta, mutta huomio on siinä, mitä sijoittajat jo hinnoittelevat sisään.
Raportissa korostetaan FOMO-ilmiötä, vaikeasti hinnoiteltavia tulevaisuusskenaarioita ja tekoälyyn liittyvää “euforiaa”, jotka ovat osaltaan puskeneet arvostuksia ylös.
FOMO tulee englannin sanoista ”fear of missing out”, eli vapaasti suomennettuna pelko siitä, että jää jostain hyvästä mahdollisuudesta tai tuotosta paitsi. Sijoittamisessa FOMO näkyy esimerkiksi hätäisenä mukaan hyppäämisenä sen jälkeen, kun kurssit ovat jo nousseet paljon, vain siksi että ”kaikki muutkin ostavat”.
Keskuspankki viittaa myös siihen, että tekoälybuumin voittajien joukko on hyvin kapea: markkina-arvo ja indeksipainot keskittyvät muutamaan teknojättiin, erityisesti Yhdysvalloissa.
Jos muutama keskeinen nimi – esimerkiksi siru- ja pilvijätit – alkaa pettää odotuksia, vaikutus leviää koko teknosektoriin ja sitä kautta laajempiin indekseihin.
Valtioiden velkaantuminen kiristää tilannetta
EKP nostaa samassa katsauksessa esiin julkisen talouden haasteet: korkean velan, rakenteelliset alijäämät ja paineet kasvattaa puolustusmenoja sekä sopeutua ikääntymisen ja ilmastoinvestointien kustannuksiin.
Osakkeiden korkeat arvostukset, velkaiset valtiot ja kohonneet korot tekevät markkinasta hauraamman kuin pintapuolinen volatiliteetti antaisi ymmärtää.
Jos tekoälytarina alkaa rakoilla samaan aikaan, kun velkamarkkinoilla hermostutaan, seurauksena voi olla yhtäaikainen myyntiaalto sekä osake- että joukkovelkakirjamarkkinoilla. Tällöin myös euroalueen talouspolitiikan liikkumavara jää aiempaa kapeammaksi, mikä on jälleen huono uutinen riskisiä omaisuusluokkia painottavalle sijoittajalle.
EKP ei ota kantaa yksittäisiin yhtiöihin, mutta viesti on selkeä: nykyiset AI-arvostukset sisältävät merkittävän “tarinapreemion”, jonka pettämiseen ei tarvita globaalia taantumaa – riittää, että kasvu jää alle korkealle viritettyjen odotuste.
