Björn Wahlroos on suomalainen talouselämän vaikuttaja ja yritysjohtaja, joka on toiminut muun muassa Sampo-konsernin, UPM:n ja Nordean hallitusten puheenjohtajana sekä kansantaloustieteen professorina. Hän on tunnettu suorista ja usein kriittisistä kannanotoistaan Suomen talouspolitiikkaan.
Wahlroos on toistuvasti korostanut talouskasvun merkitystä ja ollut huolissaan siitä, että Suomen talous ei ole kasvanut lähes kahteen vuosikymmeneen.
Wahlroosin mukaan suurimmat ongelmat liittyvät verotuksen ja sosiaaliturvan kannustimiin. Korkea verotus ja byrokratia karkottavat hänen mukaansa sekä osaajia että pääomia Suomesta, mikä heikentää investointeja ja innovaatiokykyä. Hän on esittänyt esimerkiksi yhteisöveron ja perintöveron alentamista tai poistamista, jotta Suomi olisi houkuttelevampi ympäristö yrittäjyydelle ja sijoituksille.
Wahlroos painottaa, että talouskasvu syntyy työn määrän, tuottavuuden ja innovaatioiden lisääntymisestä, ja hän pitää kannustimien puutetta keskeisenä syynä Suomen talousongelmiin. Hän kannattaa markkinataloutta ja vähäisempää valtion sääntelyä, ja on arvostellut erityisesti politiikkaa, joka ei huomioi kansainvälisen pääoman ja osaajien liikkuvuutta.
Wahlroos antoi vastikään Sanna Ukkolan Iltalehden ohjelmassa haastattelun, jossa hän ei tuttuun tyyliinsä säästänyt sanojaan, vaan esitti poikkeuksellisen suoraa ja kriittistä analyysiä Suomen verojärjestelmän nykytilasta ja sen vaikutuksista työnteon kannustimiin.
Wahlroos painottaa, että Suomen talous ei ole kasvanut 16 vuoteen, ja bruttokansantuote henkeä kohden on pienempi kuin vuonna 2008. Tämän hän näkee seurauksena siitä, että poliittiset päätökset ovat keskittyneet lyhyen aikavälin tulonjako-ongelmiin pitkän aikavälin kasvun kustannuksella.
Liian avokätinen sosiaaliturvajärjestelmä
Wahlroos pitää Suomen verojärjestelmää ja sosiaaliturvaa keskeisinä syinä siihen, miksi Suomi on jäänyt jälkeen kansainvälisessä kilpailussa investoinneista, pääomista ja osaajista.
Haastattelussa Wahlroos korosti, että erityisesti viime vuosina tehdyt poliittiset päätökset ovat vieneet järjestelmää väärään suuntaan.
Hänen mukaansa sosiaaliturvaa on muutettu avokätisemmäksi ja vähemmän kannustavaksi työnteon näkökulmasta.
Wahlroos nostaa esiin sen, että Sanna Marinin hallituksen aikana sosiaaliturvan tasoa nostettiin merkittävästi, mikä hänen mielestään on heikentänyt työn vastaanottamisen houkuttelevuutta. Tämä kehitys on ollut haitallista sekä työmarkkinoiden toimivuuden että julkisen talouden kestävyyden kannalta, hän tuumaa.
”Me ollaan muutettu meidän sosiaaliturvajärjestelmää Sanna Marinin hallituksen aikana, itse asiassa väärään suuntaan, avokätisemmäksi ja vähemmän kannustavaksi. Samaan aikaan maailma on muuttunut ympärillä”, Wahlroos toteaa.
Suomen sosiaaliturvamenot kasvoivat vuosina 2019–2023 noin 72 miljardista eurosta 87 miljardiin euroon. Vuonna 2019 menot olivat noin 72 miljardia euroa ja vuonna 2023 ne olivat 87 miljardia euroa, eli kasvua kertyi viidessä vuodessa noin 15 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 21 prosentin kasvua kyseisellä aikavälillä.
Wahlroos ei näe ongelmana pelkästään sosiaaliturvan tasoa, vaan myös verotuksen kokonaisrakennetta.
Wahlroos ottaa kantaa myös verotukseen.Maailma ympärillä on muuttunut, mutta Suomen verojärjestelmä ei ole pysynyt mukana tässä muutoksessa.
”Me olemme tiukemmassa verokilpailussa, me olemme paljon tiukemmassa kilpailussa teollisista ja muista investoinneista. Suomi on häviämässä tän skaban.”
Wahlroosin mukaan muiden maiden, kuten Ruotsin, tekemät uudistukset ovat houkutelleet pääomaa ja osaajia, kun taas Suomessa verotuksen ja sosiaaliturvan kannustimet eivät ohjaa riittävästi työntekoon ja investointeihin.
Ison veroremontin tarve
Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihen päätöksiin Wahlroos suhtautuu hyvin kriittisesti. Hän pitää hallituksen kahden miljardin euron veroalennuksia riittämättöminä, koska Suomen ongelmat ovat kasautuneet pitkällä aikavälillä.
Tällaiset yksittäiset toimenpiteet eivät riitä kääntämään kehitystä, vaan tarvitaan laajempia ja rohkeampia uudistuksia.
Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen remontin verotuksen ja sosiaaliturvan rakenteisiin, jotta työnteosta ja investoinneista tulisi jälleen houkuttelevia vaihtoehtoja, Wahlroos paaluttaa.
”Kyse on siitä, että itse asiassa maaliviiva on siirtynyt, koska me olemme paljon tiukemmassa kilpailussa investoinneista, pääomista ja ihmisistä kuin mitä me oltiin 18 vuotta sitten”, hän muistuttaa.
Jos Suomi ei pysty uudistamaan verotustaan ja sosiaaliturvaansa niin, että ne kannustavat työntekoon ja yrittämiseen, Wahlroosin mukaan seurauksena on, että investoinnit ja osaajat suuntaavat muihin maihin. Tämä puolestaan uhkaa Suomen taloudellista tulevaisuutta ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.
Wahlroosin viesti oli selvä: Suomen on tunnustettava muuttunut kilpailutilanne ja tehtävä rohkeita päätöksiä, jotta maa pysyy mukana globaalissa talouskilpailussa. Ilman merkittäviä muutoksia verotuksen ja sosiaaliturvan rakenteisiin Suomi ei hänen mukaansa kykene houkuttelemaan investointeja eikä pitämään kiinni osaajista – ja tämä on hänen mielestään vakava uhka koko maan tulevaisuudelle.
