Tilastokeskus julkaisi kuluneen viikon tiistaina perinteiset meriliikenteen tilastot. Merikuljetusten kokonaismäärä väheni vuoden 2025 elokuussa seitsemän prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vienti laski 8,3 prosenttia ja oli 3,4 miljoonaa tonnia. Tuonti laski kuusi prosenttia ja oli 3,8 miljoonaa tonnia.
Heinäkuussa merikuljetusten kokonaismäärä kasvoi yhdellä prosentilla vuoden takaiseen verrattuna. Vienti laski heinäkuussa 3,1 prosenttia ja oli 3,6 miljoonaa tonnia ja tuonti kasvoi 5 prosenttia ja oli 4,1 miljoonaa tonnia.
Tulli kertoi tiistaina Suomen tavaraviennin arvon ennakkotilaston mukaan arvon laskeneen elokuussa 7,1 prosenttia vuoden takaisesta. Viennin volyymi laski elokuussa 4,9 prosenttia ja vientihinnat laskivat 2,3 prosenttia.
Heinäkuussa tavaraviennin arvo nousi 19,7 prosenttia, mutta 1,83 miljardin loistoristeilijä pois lukien, viennin arvo laski noin 10 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Tullin mukaan heinäkuussa tavaraviennin volyymi nousi 27 prosenttia ja vientihinnat laskivat 5,6 prosenttia vuoden 2024 heinäkuusta.
Tullin ja Tilastokeskuksen vientiluvut osoittavat, että maamme viennin veto olisi ehtymässä.
Toki kahden kuukauden perusteella on turha alkaa puhua taantuman lähenemisestä, mutta alla olevat tonnimäärien kehitys maamme tavaraviennissä näyttävät huolestuttavilta.
On totta, että vuoden 2024 heinä-elokuussa vientitonnit useimmilla tärkeillä vientituotteilla oli voimakkaassa kasvussa. Kuitenkin vuoden 2025 heinäkuussa koko vienti (tonnia) laski 3,1 prosenttia ja elokuussa jo 8,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna ei näytä hyvältä.
Metsäteollisuuden ja myös metalliteollisuuden vientitonnien laskut kuluvan vuoden heinä-elokuussa ovat jo yllättävän suuria, ollakseen normaalia heilahtelua. Metallien ja metallituotteiden vienti heinäkuussa nousi 8,5 prosenttia, mutta lasku elokuussa kertyi 17,0 prosenttia.
Metsäteollisuuden vienti kuluvan vuoden heinäkuussa nousi sahatavaralla 5,5 prosenttia, mutta laski elokuussa 16,1 prosenttia. Sahatavaran vienti vaihtelee kuukausittain erittäin paljon, joten siitä ei pidä ainakaan vielä huolestua.
Sellun tärkein ostaja, noin 40 prosentin osuudella on Kiina. Kiinassa sellua on laiturilla varastossa noin 2,0 miljoonaa tonnia, joten kiinalaisten ostot vaihtelevat muutaman kuukauden rytmissä.
Heinäkuussa sellun vienti laski 18,5 prosenttia ja elokuussa lasku oli 26,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Paperin vienti kuluvan vuoden heinäkuussa nousi 2,3 prosenttia ja laski elokuussa 10,5 prosenttia.
Parin kuukauden sisällä tilastot kertovat, onko maamme viennin heikko kehitys vain normaalia kausivaihtelua, vai onko USA:n vientitullien aiheuttama epävarmuus leviämässä laajemmin maamme vientiin.
Maamme tärkeimmän kauppakumppanin Saksan viime kuukausien teollisuuden tuotanto- ja vientitilastot osoittavat myös heikentyvää talouskehitystä.
Esimerkiksi Saksan teollisuustuotannon arvioitiin laskevan elokuussa 1,2 prosenttia, mutta laskua kertyi edellisestä kuukaudesta 4,3 prosenttia ja vuoden takaisesta laskua oli 3,9 prosenttia. Saksan vienti elokuussa laski edellisestä kuukaudesta 0,5 prosenttia ja vuoden takaisesta 0,7 prosenttia.
Saksan vienti elokuussa EU-maihin laski 2,5 prosenttia. Saksan vienti Yhdysvaltoihin laski elokuussa 20,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Saksan vienti Yhdysvaltoihin on laskenut jo viisi perättäistä kuukautta.
Saksan teollisuuden uudet tilaukset laskivat elokuussa 0,8 prosenttia heinäkuuhun verrattuna. Heinäkuussa Saksan teollisuuden uudet tilaukset laskivat 2,7 prosenttia kesäkuuhun verrattuna.
Lue myös tämä: Joko vihdoin saadaan käänne Suomen talouskurimukseen?
