Kirjailijaliiton jäsentutkimus osoittaa, että kirjailijoiden matala tulotaso ja epäselvä asema työmarkkinoilla ja sosiaaliturvan piirissä tuottavat kirjailijoille haasteita. Puolet kirjailijoista toimii kirjailijan ammatin lisäksi muussa ammatissa, kun vielä viisi vuotta sitten muussa ammatissa toimi 33,5 prosenttia.
Pelkästään kaunokirjallisesta työstä vuonna 2024 bruttona maksetut kirjailijan kokonaisvuositulojen mediaani oli 10 900 euroa. Mediaani tarkoittaa tilastotieteessä aineiston keskimmäistä arvoa, kun kaikki havainnot on järjestetty suuruusjärjestykseen.
Tuloihin laskettiin muun muassa tekijänoikeuskorvaukset, apurahat ja muut kirjailijan työhön liittyvät tulot.
Kaunokirjallisesta työstä saaduista tuloista suurin osa muodostuu apurahoista. Tuloihin ei laskettu eläkettä tai sosiaalietuuksia. Bruttona maksettujen tulojen mediaani pelkästä kaunokirjallisesta työstä ilman apurahoja vuonna 2024 oli 3000 euroa.
Jäsentutkimuksen mukaan päätoimiseksi kirjailijaksi jättäytyminen alentaa vuosituloja tuntuvasti. Päätoimisista kirjailijoistakin monet työskentelevät lisäksi muissa ammateissa, joiden kirjo on laaja.
Melkein kaksi kolmasosaa Kirjailijaliiton jäsenien vuosituloista muodostuu muista kuin kaunokirjallisista tuloista.
Noin 50 prosenttia tekee töitä myös muussa kuin kirjailijan ammatissa. Muut tulot nostavat kirjailijoiden vuositulot tyydyttävälle tulotasolle. Kokonaisvuositulot kirjailijan työstä ja muista töistä olivat yhteensä mediaanina 29 000 euroa.
Kirjailijoiden tulotaso on ollut laskussa koko 2020-luvun ajan. Riittämättömien tekijänpalkkioiden lisäksi kirjailijoiden työtä ja tulotasoa uhkaavat esimerkiksi kirjastojen lainauskorvauksien pudotus, kirjojen alv-korotus sekä leikkaukset kulttuurista ja vapaasta sivistystyöstä.
”Suomen kieli on riippuvainen kirjallisuuden tekijöistä. Kuitenkin päätoimisesti kirjailijan ammattia harjoittavilla on selvästi eniten vaikeuksia elää työllään, koska heidän kokonaisvuosiansionsa jäävät hyvin pieniksi. Sivutoimisilla kirjailijoilla puolestaan muu työ vie aikaa itse kirjoittamiselta”, kertoo Kirjailijaliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Hanna-Reetta Schreck.
Kirjailijoista noin 20 prosenttia toimii yrittäjinä ja lähes 90 prosenttia voidaan tulkita yrittäjiksi, sillä kirjailijan työtä ei tehdä työsuhteessa. Esimerkiksi kustantaja ei ole kirjailijan työnantaja eivätkä tekijänoikeuskorvaukset ole palkkaa.
”Kirjailijat kokevat, etteivät viranomaiset ymmärrä kirjailijan ammattia kunnolla, mikä aiheuttaa sekavuutta sosiaaliturvan ja verotusasioiden osalta. Verrattuna palkansaajiin kirjailijoiden asema on usein heikko, sillä tekijänoikeus- ja freelancetulot eivät kerrytä automaattisesti sosiaaliturvaa”, kertoo Schreck.
Kirjailijaliiton mukaan sosiaaliturvajärjestelmän pitää tulevaisuudessa ottaa huomioon kirjallisuuden tekijöiden kohdalla kaikki tulon muodot. Sosiaaliturvan tulee kohdella taiteen freelancereita tasapuolisesti suhteessa työsuhteessa työskenteleviin.
