Kullan hinnat alkoivat nousta jyrkästi vuonna 2024, kun keskuspankit ja sijoittajat alkoivat nähdä jalometallin turvasatamana kasvavien geopoliittisten jännitteiden ja maailmanlaajuisen taloudellisen epävarmuuden keskellä.
Osa maista lisäsi kullan ostoja vahvistaakseen varantojaan, kun taas toiset hyödynsivät korkeita hintoja myymällä merkittäviä määriä.
BestBrokersin tiimi analysoi World Gold Councilin lokakuun julkaisua, joka kattaa saatavilla olevan datan vuodelta 2025, tunnistaakseen maailman suurimmat kullan ostajat ja myyjät kyseisellä ajanjaksolla.
Lokakuussa 2025 Sveitsillä oli hallussaan lähes 1 040 tonnia kultaa, mikä sijoittaa maan maailmanlaajuisesti seitsemänneksi kansallisten kultavarantojen määrässä ja ensimmäiseksi kultavarantojen määrässä asukasta kohden.
Sveitsin varantojen markkina-arvo on noussut noin 40 prosenttia vuoden 2024 loppuun verrattuna, saavuttaen yli 117 miljardia euroa. Tämä heijastaa kullan hinnan voimakasta nousua.
”Sveitsi sijoittuu maailmanlaajuisesti seitsemänneksi kultavarannoissa, Yhdysvaltojen (8 133 tonnia), Saksan (3 350), Italian (2 452), Ranskan (2 437), Venäjän (2 329) ja Kiinan (2 302) jälkeen”, kertoo BestBrokersin johtava data-analyytikko Paul Hoffman.
Sveitsin väkiluku huomioiden (8,97 miljoonaa), maan kultavarannot vastaavat noin 116 grammaa per henkilö, mikä on noin 37 pientä kultakolikkoa kansalaista kohden. Libanon seuraa 16 kolikolla per henkilö, ja Italia sekä Saksa noin 13 kolikolla.
Hoffmanin mukaan Sveitsi ei ole ollut kuitenkiaan aktiivinen kullan markkinoilla yli 15 vuoteen.
”Vuosina 2002–2008 maa myi kultaa aktiivisesti osana Central Bank Gold Agreements -sopimusta, luopuen yli 20 tonnista kuukaudessa osana koordinoituja eurooppalaisia myyntejä”, Hoffman toteaa.
Vuoden 2008 jälkeen Sveitsin keskuspankki on pitänyt varantonsa pääosin vakaina, lukuun ottamatta pientä 100 kilogramman myyntiä huhtikuussa 2014.
”Sveitsin vertaansa vailla olevat kultavarannot asukasta kohden heijastavat pitkäaikaista vakauden politiikkaa, ei laajentumista. Pysymällä poissa kullan markkinoilta yli 15 vuoden ajan Sveitsin keskuspankki on hyötynyt hinnannoususta ilman uusia riskejä – strategia, joka on muuttanut passiiviset varannot merkittäväksi omaisuudeksi globaalin epävarmuuden keskellä”, Hoffman kertoo.
Kullan ollessa nyt lähellä ennätyskorkeuksia, Sveitsi todennäköisesti jatkaa varovaista linjaansa, Hoffman ennustaa. Maa luottaa laajoihin varantoihinsa suojana tulevaa taloudellista epävakautta vastaan.
Hoffmanin mukaan kuluvana vuonna suurimmat kullan ostajat ovat olleet Puola (67 tonnia), Kazakstan (32 tonnia), Kiina (23 tonnia), Turkki (21 tonnia) ja Tšekki (14 tonnia).
”Azerbaidžanin valtion öljyrahasto (SOFAZ) kasvatti myös omistuksiaan 34,5 tonnilla, mikä oli vuoden toiseksi suurin yksittäinen osto. Koska Azerbaidžanin keskuspankki ei virallisesti raportoi kultavarantojaan, maa on jätetty pois maailmanlaajuisista sijoituksista”, Hoffman kertoo.
Maailman kultavarannot saavuttivat yli 4,1 biljoonaa euroa tänä vuonna 29. lokakuuta. Se tarkoittaa yli 40 prosentin vuoden 2024 loppuun verrattuna, kun ennätyskorkeat hinnat nostivat keskuspankkien varantojen arvoa historiallisen paljon.
Maat, joilla on suurimmat kultavarannot asukasta kohden vuonna 2025: (ilmaistuna 1/10-unssin American Eagle Gold Proof -kolikoiden määränä per henkilö)
- Sveitsi – 1 040 tonnia, arvo 117,41 mrd € = 37 kolikkoa/asukas (115,97 g)
- Libanon – 287 tonnia, arvo 32,38 mrd € = 16 kolikkoa/asukas (49,04 g)
- Italia – 2 452 tonnia, arvo 276,82 mrd € = 13 kolikkoa/asukas (41,45 g)
- Saksa – 3 350 tonnia, arvo 378,26 mrd € = 13 kolikkoa/asukas (39,85 g)
- Qatar – 115 tonnia, arvo 13,01 mrd € = 12 kolikkoa/asukas (36,97 g)
- Portugali – 383 tonnia, arvo 43,20 mrd € = 12 kolikkoa/asukas (36,75 g)
- Ranska – 2 437 tonnia, arvo 275,15 mrd € = 12 kolikkoa/asukas (36,56 g)
- Singapore – 204 tonnia, arvo 23,05 mrd € = 11 kolikkoa/asukas (34,77 g)
- Alankomaat – 612 tonnia, arvo 69,15 mrd € = 11 kolikkoa/asukas (33,38 g)
- Itävalta – 280 tonnia, arvo 31,61 mrd € = 10 kolikkoa/asukas (30,72 g)
